Elämää välitilassa

Teksti Taru Salmenkari Kuvat Hanna Linnove

Työ, perhe tai koti Suomessa eivät merkitse, että maahan saisi jäädä. Saif Aldawoodi elää ja työskentelee Suomessa melkein kuin kuka tahansa, mutta vailla varmuutta tulevaisuudesta.

Päätös oleskeluluvasta voi tulla huomenna tai ylihuomenna, tai sitten vasta vuoden päästä. Tähän mennessä Saif Aldawoodi on odottanut lähes neljä vuotta varmuutta siitä, voiko hän aloittaa elämän uudessa maassa. Suomeen hän saapui 9 597 muun irakilaisen tavoin vuoden 2015 syyskuussa.

Hän on yhä laillisesti, mutta ilman oleskelulupaa Suomessa päätöstä odottamassa. Odotuksen pituutta ei voi ennakolta tietää.

Aldawoodi on esimerkki monista, jotka ovat yhä turvapaikkaprosessissa valituksineen ja muuttuneiden elämäntilanteiden tuomine uusine uhkineen.

”En voi ottaa edes tatuointia ennen kuin tiedän, saanko jäädä Suomeen”, hän puuskahtaa. Irakissa tatuointi voi johtaa vaikeuksiin uskonnollisten ääriliikkeiden kanssa.

Odotuksen epävarmuus vaivaa myös Aldawoodin irakilaisystävän suomalaista puolisoa. Naimisiin menosta on jo pari vuotta, mutta vieläkään ei ole varmaa mihin maahan perhe saa luvan asettua.

Migri eli Maahanmuuttovirasto epäilee ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeisiä avioliittoja lumeavioliitoiksi.

”Ei sitä oikeaa tapaa heti Suomeen tullessa ja tutustumiseenkin menee aikaa”, Aldawoodi selventää, ”siksi avioliitto usein solmitaan kielteisen päätöksen jälkeen.”

Aldawoodin omia siteitä suomalaiseen perheeseen, jonka kanssa hän elää, ei lueta integraatioksi.

”Jos olisi ollut mitään tapaa jäädä Irakiin, olisin jäänyt”, Aldawoodi sanoo. ”Mutta se ei ollut mahdollista.”

Eräänä päivänä Aldawoodi menetti kaiken. Aseellinen ryhmä sieppasi hänet ja surmasi hänen parhaat ystävänsä. Aldawoodi pääsi pakenemaan. Hänen perheensä oli jätettävä kotinsa, muuten kaikki tapettaisiin. Aldawoodi pakeni yksin Irakista Suomeen.

Pako ei katkaissut väkivaltaa kotimaassa. Sittemmin Aldawoodin tyttöystävä on tapettu. Aldawoodin veljeä on ammuttu ja ampuja vannoo tappavansa Aldawoodin, jos hän vielä astuu Irakin maaperälle.

Migri ei kuitenkaan ole myöntänyt Aldawoodille turvapaikkaa. Migri uskoo Aldawoodin joutuneen siepatuksi, mutta väittää, ettei häneen tule Irakissa kohdistumaan uudestaan väkivaltaa.

Turvapaikkahakemuksen hän on jättänyt ensin sieppauksen ja sitten uudelleen väkivallan kierteen vuoksi. Hänen ensimmäinen hakemuksensa hylättiin 2017, toinen odottaa ratkaisuaan hallinto-oikeudessa.

Aldawoodi jätti hakemuksen myös työperusteista oleskelulupaa varten syyskuussa 2017. TE-keskus puolsi heti hakemusta. Migrin ratkaisua odotetaan yhä.

Odottaessa suunnitelmat ovat jäissä. Kielen opiskeluun panostaminen epäilyttää. Suomen kielen virheetön osaaminen voi muuttua tarpeettomaksi, jos maahan ei voi jäädä.

”Irakilaisystäväni integroitui todella hyvin. Hän puhui sujuvasti suomea ja ruotsia. Hän kävi suomalaista lukiota ja hänet ostettiin pelaajaksi suomalaiseen jalkapalloseuraan. Siitä huolimatta hän ei saanut jäädä.”

Oleskeluluvan hakijat suunnittelevat elämäänsä lupaprosessin ehdoilla. Aldawoodin ystävä joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska työlupaprosessin tarveharkinta ei nähnyt tietotekniikka-alalla tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. Ystävästä tuli siivooja, koska sillä alalla työvoimapula tunnustettiin. Hän sai työluvan.

”Työlupaprosessin tarveharkinta ei nähnyt tietotekniikka-alalla tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. Ystävästä tuli siivooja, koska sillä alalla työvoimapula tunnustettiin.
Hän sai työluvan.”

Odotusaika rajoittaa myös suomalaisten perheenjäsenten valintoja. Aldawoodin suomalainen ystävä ei voi ottaa vastaan työtä toiselta paikkakunnalta, koska hänen irakilainen aviomiehensä on töissä Helsingissä. Eri osoitteissa asuminen tulkittaisiin lumeavioliitoksi.

Työnantajille oleskeluluvan viipyminen on rasite. Työnantajan piti kahden viikon välein soittaa Migriin ja tarkistaa, että Aldawoodin työskentelyoikeus jatkuu. Aldawoodi on joskus jäänyt porttien ulkopuolelle työpäivänä, koska tieto työskentelyoikeuden jatkumisesta ei ole kulkenut vartijoille.

”Juuri kun on saanut koulutettua hyvän työntekijän tehtävään, hänen työnteko-oikeutensa loppuu ja tehtävään pitää kouluttaa toinen”, kertoo Aldawoodin ystävän palkannut suomalainen ravintoloitsija.

Turvapaikanhakijan passi on poliisin hallussa. Niinpä työnantaja ei voi lähettää turvapaikanhakijaa työmaille, joille pääsyyn tarvitaan henkilöllisyystodistus.

Henkilöllisyystodistusta vaaditaan myös alkoholia ostaessa, diskon ovella tai kirjattua kirjettä noudettaessa. Migrikin lähettää päätöksiä kirjattuina kirjeinä, vaikka saajalla ei ole henkilötodistusta niiden noutamiseksi postista.

Maahanmuuttopolitiikka näkee turvapaikanhakijoiden elävän vastaanottokeskuksissa tai sosiaaliturvan varassa. Todellisuudessa moni turvapaikanhakija elää vuosia täällä kuin kuka tahansa. He asuvat suomalaisperheissä tai vuokralla, tekevät työnsä ja maksavat veronsa. Jotkut ovat naimisissa ja heidän lapsensa ovat Suomen kansalaisia. Silti heillä ei ole oleskelulupaa.

”Sosiaalityöntekijäni lähetti tekstiviestin ja vaati ottamaan yhteyttä, kun hän ei ollut kuullut minusta vuoteen”, Aldawoodi mainitsee. Hän kertoi sosiaali­työntekijälle, ettei ole tarvinnut sosiaalipalveluja, koska on töissä.

”En halua rahaa tältä hallitukselta. Elätän itseni työllä ja kun saan tietää, että saan jäädä Suomeen, haluan perustaa yrityksen.”

Veroja Aldawoodi saa maksaa. Vero­viraston palvelut toimivat ongelmitta, joskin jonottamaan joutuu. Sähköisen palvelun vaatimat pankkitunnukset puuttuvat, koska pankkitilin avaaminen ei onnistu ilman passia.

Neljän vuoden oleskelun aikana passi on vanhentunut, jos omaisuus ylipäänsä on selvinnyt merimatkasta Eurooppaan. Kun poliisi lopulta luovuttaa passin esimerkiksi pankkitilin avaamista varten, se voi olla jo vanhentunut. Suomessa Irakin passia ei voi uusia.

Ilman oleskelulupaa ja passia ei voi rekisteröityä väestötietojärjestelmään. Monet viranomaiset hankkivat henkilötiedot tästä rekisteristä.

Koska Aldawoodin osoitetta ei rekisteristä löydy, ammattitaidon kehittäminen tai lisätienestin ansaitseminen kuskina ei onnistu. Sen enempää ammattikouluun kuin autokouluunkaan hän ei ole päässyt, koska ei ole kirjoilla maistraatissa.

Aldawoodi haluaa jäädä Suomeen. Täällä hänellä on työ ja läheisiä.

”Näiden huolehtivaisten ihmisten vuoksi haluan panostaa tähän maahan”, hän sanoo.

Välitila on hallinnollisten päätösten seuraus

Migrin sisäiset päätökset tuottavat Suomeen välitilassa eläviä ihmisiä ja paperittomia.

Ennen vuotta 2015 Saif Aldawoodille olisi myönnetty turvapaikka, ei vain laista poistettua humanitaarista suojelua. Hän olisi myös saanut työperusteisen oleskeluluvan ilman viivytyksiä.

Migrin omat hallinnolliset päätökset vähensivät merkittävästi turvapaikan myöntämistä poliittisen väkivallan perusteella. Migri alkoi perustella kielteisiä päätöksiä sisäisen paon mahdollisuudella, mahdollisuudella salata identiteettinsä tai uhan poistumisella.

Aiempien väkivaltakokemusten lisäksi väkivallan todennäköisyyttä Irakissa lisää muihin perheenjäseniin suuntautunut väkivalta, vanhempien oppositiotausta sekä tietyt ammatit, kuten poliisin tai toimittajan työt. Mikään näistä tekijöistä ei ole Migrin tunnustama syy turvapaikan myöntämiselle.

Ihmiset, jotka ovat paenneet väkivaltaa, eivät vain sen uhkaa, jäävät todennäköisesti ilman turvapaikkaa.

Näin turvapaikatta jäävät juuri ne hakijat, joilla on eniten syytä pelätä paluuta kotimaahansa. He jäävät mieluummin jopa paperittomina Suomeen kuin palaavat kuolemanvaaraan.

Migrin uudesta kriteeristöstä johtuen Suomesta käännytettyjä ihmisiä on surmattu Irakissa, tunnetuimpana poliisi Ali joulukuussa 2017.

Kun työlupapäätökset olivat poliisin alaisuudessa, työlupapäätös oli ja lain mukaan yhä on, turvapaikkapäätöksestä erillinen päätös.

Kun työlupapäätökset siirrettiin Migrille, oleskelulupapäätökset enenevästi sidottiin toisiinsa. Työlupa käsitellään usein vasta turvapaikkapäätöksen jälkeen. Näin maassa-asumisvuosia kertyy useita ennen kuin hakija saa oleskeluluvan.

Poliisin alaisuudessa työlupa voitiin myöntää myös Suomen antaman muukalaispassin varassa. Nyt oleskelulupaa vailla olevilta työluvan hakijoilta vaaditaan voimassa oleva oman maan passi, vaikka irakilaiset eivät voi Suomessa sitä hankkia.

Koska työluvan saaminen on tehty vaikeammaksi, turvapaikkaprosessi pitkittyy eikä työpaikka estä paperittomaksi jäämistä.

Kommentoi Facebookissa
Farfalla 2019
Etnosoi 2019