BAIT. Timanttisen esteettinen elokuvakokemus. Huuto vanhan kulttuurin puolesta.

Yhdysvaltalaiselta ohjaajamaestrolta Francis Ford Coppolalta kysyttiin Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2002, miten elokuvia voi tehdä, jos ei käytössä ole viimeisintä tekniikkaa. Kannattaako ryhtyä hommaan ollenkaan, jos ei ole samaa arsenaalia kuin George Lucasilla, tuskaili nuori mies katsottuaan Ilmestyskirja. Nyt -leffan. 

Coppola oli innoissaan, ikään kuin olisi kaivannut juuri tällaista kysymystä:  “Lainaan kiinalaista Sunzia, joka on kirjoittanut sodankäynnin taidosta”, Coppola jyrisi. “’Käytä niitä aseita, joita sinulla on.’ Älä koskaan väitä, ettet voinut tehdä elokuvaa, koska sinulla ei ole uusinta kameraa.”

Coppolan velvoittava kannustuspuhe kävi mielessä Mark Jenkinin Bait-elokuvaa katsellessa. Epäilemättä Jenkin kuvaisi elokuvan vaikka neulanreikäkameralla, jos aseiden puute ja taiteellinen himo siihen pakottaisi. 

Britannian Cornwallissa asuva auteur on kuvannut 87-minuuttisen taideteoksensa Bait-elokuvan käsinveivattavalla Bolex-kameralla 16-milliselle mustavalkofilmille. Veivauksen jälkeen tällä mekaanisella kaitafilmikameralla voi kuvata pisimmillään 28-sekunttisen oton. Homma on ollut piinaavan hidasta ja vaivalloista. 

Eikä tässä vielä kaikki: koko elokuva on kuvattu tallentamatta ääntä. Mykkäelokuvasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan runsas äänimaailma kuten repliikit ja dialogit, meren kohina, linnut, autot ja askeleet ovat tallennetty ja tarkasti liitetty osaksi elokuvaa jälkeenpäin. 

Mark Jenkin teki lähes kaiken itse kuvaamisesta jälkitöihin ja tehosteisiin. 

Ota aikaa itsellesi
16-millinen kaitafilmikamera eli käsinveivattava Bolex.

BAIT-ELOKUVASSA PIENEN kalastajakylän rauha sekoittuu, kun paikalle pelmahtaa turisteja. Lontoolaiset hienostelijat eivät ymmärrä miksi kalastajat lähtevät aamulla aikaisin töihin ja päristelevät veneellään, kun viisastelevat hienohelmat haluaisivat vielä nukkua skumpanhuuruista untaan. Kalastajaperheen nuori mies ja turistiperheen neiti kiinnostuvat toisistaan. Samalla perheen rouva kommentoi kipakasti tuppukylän meininkiä ja kalastajaperheen isoveljen raivo kasvaa kasvamistaan.

Bait koostuu kauniista kuvista, ja sen tunnelma on hyvin rytmitetty. Jokainen otto on tarkka ja perusteltu ja vie tarinaa eteenpäin. Elokuvan tunnelma on ajaton. Kalat sangossa ja käteiset rahat purkissa ovat olleet cornwallilaista arkea vuosisatojen ajan. 

Jenkin kulkee Robert  Bressonin ja jopa italialaisten neorealismin huippuohjaajien jälkiä. Hänen mustavalkoisessa maailmassaan on sävyjä ja kontrastia. Itseasiassa Jenkinin esteettinen kuvasto näyttää paljon paremmalta ja – yllättävää kyllä, myös realistisemmalta – kuin nykypäivän tereäväpiirto-digiversioilla tehdyt nykyelokuvat, jotka pahimillaan näyttävät sairaala-aiheisilta televisiodokumenteilta. (Baitin trailerin voi katsoa tästä.)

Mark Jenkin Helsingissä. Kuva: Adriana Dobrin

KIIREINEN OHJAAJA EHTII Helsingissä kesken Rakkautta ja anarkiaa -festareita pohtimaan politiikkaakin. Britannian kohtalon kysymys on nyt EU-eroprosessi eli brexit. Skotit ovat uhkailleet itsenäistymishaluillaan, jos Englannin johdolla koko Ison-Britannian valtio viedään pois Euroopan unionista. Luuleeko Jenkin Skotlannin itsenäistyvän pian? “Toivottavasti!”, Jenkin huudahdaa. “Ja pian myös Cornwall itsenäistyy.”

Jenkin on erittäin cornwallillainen ohjaaja ja ylpeä puolimiljoonaisesta kansastaan. Bait-elokuva pureutuu cornwallilaisuuden ytimeen, kalastuselinkeinoon, jota muun muassa turismi ja merten viljan ehtyminen uhkaavat.

Jenkin kertoo, miten Cornwallin maisemat ovat muuttuneet. “Kaivokset eivät enää ole käytössä, vaan niistä on tehty historiallisia monumentteja.” Tämä harmittaa Jenkiniä, sillä ennen vanhaan kaivokset olivat myös riiston ja alistamisen symboleita. Nyt kuilujen yllä olevat tiilirakennukset ovatkin söpöjä maisemaan kuuluvia monumentteja. Vielä näinä päivinä Cornwallissa on kuitenkin kaivostoimintaa, sillä niemen kaakkoisosasta kaivetaan posliinisavea. “Kokonaiset kylät tuhoutuvat louhosten takia”, Jenkin suree.  “Mutta jonain päivänä niitäkin kai suojellaan historiallisina nähtäyyksinä.”

Chloe Endean

Bait

Ohjaus ja käsikirjoitus Mark Jenkin. Elokuvaa esitetään Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla.

Lisää festivaalin elokuvista Voimassa:

Voimassa 8/2019 (ilmestyy 31.8.) on juttu åkerblomilaisuudesta eli Maria Åkerblomin johtamasta uskonliikkeestä Zaida Bergrothin Marian paratiisi -elokuvan pohjalta ja Aretha Franklinin tähdittämän Amazing Grace -dokumentin arviot. 

Voimassa 7/2019 oli juttu For Sama -elokuvasta ja sen tekijän, Waad Al-Kateabin, haastattelu.

Kommentoi Facebookissa

Nauti tyhjyydestä laatikko
Ilona Iida Simes