YhteiskuntaKuvat Malcolm Browne

Palavan kehon politiikkaa

Polttoitsemurhia on tehty läpi historian. Poliittisissa ja uskonnollisissa poltto­itsemurhissa kyseessä on usein tapa protestoida, kun kaikki muut keinot on estetty esivallan toimesta.

Lukuaika: 2 minuuttia

Palavan kehon politiikkaa

Teksti Miika Auvinen Kuvat Malcolm Browne

Polttoitsemurhia on tehty läpi historian. Poliittisissa ja uskonnollisissa poltto­itsemurhissa kyseessä on usein tapa protestoida, kun kaikki muut keinot on estetty esivallan toimesta.

Avustaja kaatoi vuonna 1963 etelävietnamilaisen munkin Thich Quang ­Ducin päälle bensiiniä. Duc sytytti itsensä tuleen­. Hän istui liekkien liehuessa lootusasennossa kuolemaansa saakka. ­Malcolm Brownen ottamat valokuvat Ducin kuolemasta voittivat palkintoja ja toivat teon yleisön verkkokalvoille ympäri maailmaa. Vuosikymmenen aikana teon jälkeen kymmenet buddha­laismunkit ja -nunnat tekivät polttoitsemurhan. He vastustivat ensin buddhalaisten sortoa Etelä-Vietnamissa ja myöhemmin Vietnamin sotaa.

Joskus itsensä liekkeihin sytyttäminen muokkaa historiaa. Teko voi olla suurten ihmisjoukkojen epätoivon symboli.

Tunisialaisen kauppiaan Mohamed Bouazizin vuoden 2010 polttoitsemurhan vaikutukset ovat hyvin laajoja. Kun Bouazizi ei kyennyt maksamaan virkavallalle tarpeeksi lahjuksia, poliisi läimäytti häntä, sylki hänen kasvoilleen ja takavarikoi Bouazizin myymät tuotteet ja vaa’an. Nöyryytetty ja elinkeinonsa menettänyt mies sytytti itsensä tuleen kunnantalon edessä ja kuoli myöhemmin sairaalassa palovammoihin.

mainos

Bouazizin teko laukaisi protesteja Tunisiassa, ja pian kuohunta levisi ympäri Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa: arabi­keväänä tunnettu sarja mielenosoituksia ja kansannousuja oli alkanut. Monen nykypäivän kriisin juuret ovat Tunisian vallankumouksessa.

Ducin ja Bouazizin teot lienevät polttoitsemurhista tunnetuimmat. Esimerkkejä tästä hirvittävästä tavasta protestoida oman henkensä kustannuksella löytyy kuitenkin kaikkialta maailmasta – myös Suomen lähiseuduilta.

Joskus itsensä liekkeihin sytyttäminen muokkaa historiaa.

Poliittisia polttoitsemurhia on tehty mitä moninaisimmista syistä. Joskus mieleltään tyyni yksilö valelee itsensä bensiinillä ja sytyttää itsensä liekkeihin vastustaakseen poliittista ja uskonnollista sortoa. Joskus epätoivoinen lahko telkeää itsensä sisälle ja sytyttää rakennuksen palamaan.

Tsaarin ajan Venäjällä tapahtui lahkojen tekemiä polttoitsemurhia: 1800-luvulla oli lyhyt kristittyjen vanhauskoisten polttoitsemurhien aalto – Venäjän valtakunnan ja ortodoksikirkon toiminta sai esimerkiksi lipovani-lahkoon kuuluneita polttamaan itsensä.

Suomea lähimmät polttoitsemurhatapaukset löytyvät Karjalasta. Venäjän ja Ruotsin sotiessa 1500–1600-luvuilla verotus oli ankaraa ja sotien jälkimainingeissa jälleenrakentaminen kovaa työtä. Alueen vanhauskoiset kokivat tulleensa sorretuksi niin ortodoksikirkon kuin aluetta välillä miehittäneiden ruotsalaisten luterilaisten toimesta. Heräsi kapinoita, joiden aikana vanhauskoiset tekivät lukuisia poltto­itsemurhia sytyttämällä rakennuksia palamaan.

Tunnetuin itsensä liekkeihin sytyttänyt lahko oli Yhdysvaltalainen Daavidin oksa vuonna 1993. Ryhmän kirkkoa oli piiritetty 51 päivää Wacossa Texasissa: virkavalta oli huolissaan lahkoon kuuluvien lapsista, ja Yhdysvaltain oikeusministeriön alainen ATF epäili lahkoa laittomien tuliaseiden hallussapidosta. Piiritetty kirkko syttyi palamaan, ja palossa kuoli 76 lahkolaista.

Välillä välitön syy polttoitsemurhalle voi vaikuttaa oudolta. Ruotsalainen näyttelijä Per-Axel Arosenius sytytti itsensä tuleen vuonna 1981 joudut­tuaan riitoihin Ruotsin veroviranomaisten kanssa. Saksalaisen opettajan Hartmut Gründlerin mielestä taas Saksan viranomaiset olivat levittäneet disinformaatiota ydinvoimaa puolustaessaan. Hän teki protestina polttoitsemurhan vuonna 1977.

Polttoitsemurhat eivät ole vain menneiden vuosikymmenten ilmiö. Esimerkiksi Kiinan alaisilla tiibetiläisalueilla on tehty suuri määrä poltto­itse­murhia, joilla on haettu huomiota tiibetiläisten kokemalle sorrolle.

Kun Kiina miehitti Tiibetin 50-luvulla, Dalai Lama lähti maanpakoon ja buddhalaisluostareita suljettiin. Kiinan näkökulmasta epäilyttäviä tiibetiläisiä munkkeja ja nunnia pidätetään edelleen ja vangitaan. Osa katoaa. Tarkoituksena on sulauttaa tiibetiläinen kulttuuri kiinalaiseen kulttuuriin. Kouluissa suositaan mandariinikiinaa tiibetin kielen kustannuksella.

Koska tiibetiläisten kokoontumisvapautta on rajoitettu, protestointi on vaikeaa. Vuoden 2008 Pekingin olympialaisten ajan Kiina oli koko maailman huomion keskipisteenä. Tiibetiläiset yrittivät saada huomiota myös maansa tilanteelle, mutta rauhallinen protestointi eskaloitui mellakoiksi. Kiina murskasi vastarinnan ja kiinalainen media leimasi tiibetiläisiä terroristeiksi.

Otteen tiukentuessa tiibetiläisten viimeisetkin mahdollisuudet mielenosoituksiin tukahdutettiin. Vuonna 2009 nuori Kirti-luostarin munkki Tapey sytytti itsensä liekkeihin. Alkoi laaja polttoitsemurhien aalto, jossa on menehtynyt noin 150 buddhalaismunkkia, -nunnaa ja maallikko­tiibeläistä. Ilmiö on uusi tiibetin­buddhalaisuudelle: ennen vuotta 2009 polttoitsemurhia ei ollut Tiibetissä juurikaan tehty.

Tiibet on yksi esimerkki olosuhteista, joissa polttoitsemurhia tehdään. Kun muita keinoja ottaa kantaa ei ole, edes alistava esivalta ei voi estää yksilöä sytyttämästä itseään roihuaviin liekkeihin. Teko on kamala, se pysäyttää ja järkyttää yleisöä. Ulkopuolisten on mahdotonta sivuuttaa palavaa ­kehoa.

Juttusarja käsittelee historiamme hämärä­peräisiä ilmiöitä ja obskuureja aiheita.

  • 20.11.2018
  • Kuvat Malcolm Browne