Kuvat Sanna Taikina
Suomen kansalaisista 70 prosenttia kuuluu edelleen kirkkoon ja jokaisella yli 16-vuotiaalla kirkon jäsenellä on äänioikeus kirkollisvaaleissa. Äänestysintoa puolestaan ei ole. Vuoden 2014 pohjanoteeraus oli Tikkurilan seurakunta, jossa uurnalle raahautui kuusi prosenttia kirkon jäsenistä. Valtakunnan keskiarvo jäi niin ikään vaivaiseen 15,5 prosenttiin.
Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattorin Vesa Hirvosen mielestä uudistusmielisten ehdokkaiden ja äänestäjien olisi nyt aika vallata seurakunnat. Hänen mielestään kirkon linja pysyy konservatiivisena niin kauan kuin edistyksellisen vaihtoehdon kannattajat eivät löydä tietään uurnille.
”Joissakin seurakunnissa äänestysprosentti on jopa alle 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaaleissa äänestävät vain sellaiset, jotka ovat jo seurakuntien sisäpiireissä. Silloin valittujen luottamushenkilöiden joukko näyttää siltä samalta, jollaista se on aina ollut”, Hirvonen pohtii.
Tulkaa kaikki -liike on kirkon uudistusmielisten jäsenten yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2005. Liikkeellä on seurakuntavaaleissa puoluerajat ylittävä oma lista 34 seurakunnassa sekä yksittäisiä liikkeen tavoitteisiin sitoutuneita ehdokkaita muilla listoilta noin sadassa seurakunnassa. Yhteensä liikkeen nettisivuilla on tällä hetkellä tiedot yli 400 ehdokkaasta.
Liikkeen keskeisimpänä tavoitteena on samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen hyväksyminen kaikissa seurakunnissa. Liike on mukana #tahdonkirkossa-kampanjassa, ja se tukee samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä pappeja.
Keskeisenä tavoitteena on niin ikään tehdä loppu kirkon rakenteellisesta sukupuolisyrjinnästä. Hirvonen myöntää, että naispappien syrjintä on edelleen arkipäivää joissakin seurakunnissa.
”Virallisesti naispuolisten pappien syrjintä on kirkossa kielletty, mutta käytännössä sitä kuitenkin tapahtuu edelleen. Se voi olla hyvin hienovaraista, sellaista, josta ei jäädä kiinni.”
Syrjintä saatetaan toteuttaa esimerkiksi valinnoissa siten, että haussa painotetaan ominaisuuksia, jotka suosivat miespuolisia ehdokkaita.
”Tämä on tietysti hyvin seurakuntakohtaista ja helposti näkymättömissä olevaa, mutta juuri sen takia me haluamme seurakuntien päättäjiksi näitä uudistusmielisiä henkilöitä, jotta he voisivat toteuttaa tasa-arvoa seurakunnissa.”
Vuoden 2018 seurakuntavaalien tuloksella on Hirvosen mukaan poikkeuksellisen vahva vaikutus ennen kaikkea sukupuolivähemmistöjen asemaan kirkossa. Nyt valittavat luottamushenkilöt äänestävät myöhemmin linjansa mukaiset maallikkojäsenet tulevaan kirkolliskokoukseen.
”Nyt seurakuntavaaleissa äänestämällä siis vaikutetaan välillisesti tulevan kirkolliskokouksen kokoonpanoon, joka istuu 2020-luvun puoliväliin saakka. Kyseinen kirkolliskokous käsittelee muun muassa tämän samaa sukupuolta olevien avioliittoasian”, Hirvonen toteaa.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Puolet sen jäsenistä ovat maallikoita ja loput muun muassa pappeja, piispoja ja valtioneuvoston edustajia. Kokouksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa tehdä esitys kirkkolain muutokseksi ja linjata kirkon uskoa ja oppia koskevia periaatteellisia kannanottoja. Kokous lausuu myös toiveita valtioneuvostolle esimerkiksi avioliittoon, perheeseen, ihmisoikeuksiin ja koulukasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaat löytyvät osoitteesta tulkaakaikki.net. Seurakuntavaaleilla on myös oma vaalikone osoitteessa seurakuntavaalit.fi/vaalikone. Seurakuntavaalien ennakkoäänestysaika on 6.–10. Marraskuuta ja varsinainen vaalipäivä 18. marraskuuta.
