Smelek/CC

Kaikki oikeudet pidätetään

EU:n luonnos uudesta tekijänoikeusdirektiivistä vaatii tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin tunnistamista. Lakiluonnos haastaa internetin tavoilla, joista vasta murto-osasta on keskusteltu julkisuudessa.

Euroopan unioni on uudistamassa tekijänoikeuslainsäädäntöään. Aikataulu on vauhdikas. Uudistuksen pitäisi olla valmis tammikuun loppuun mennessä.

Lakiuudistuksen tavoite on selkeyttää, kenelle internetiin ladattavan aineiston oikeudet kuuluvat ja kuka kantaa vastuun jaettavasta sisällöstä. Tämänhetkisen lakiluonnoksen yksityiskohdat olisivat internetin tulevaisuuden kannalta mullistavat.

Tähän mennessä julkisuudessa käyty keskustelu on vasta raapaissut pintaa. Nyt keskiössä ovat olleet suuret toimijat, kuten YouTube, mutta pienemmät toimijat kohtaavat samat haasteet, tosin pienemmillä resursseilla.

Tekijänoikeuksiin erikoistunut lakimies Herkko Hietanen huomauttaa, ettei kyse ole vain laajasti esillä olleista artiklasta 11 ja 13, vaan myös artiklat 3 sekä 12 tulisivat vaikuttamaan merkittävästi Internetin tulevaisuuteen.

”Tämä on vaan tosi vaikea juttu”, huokaa Hietanen puhelimessa.

Oikeastaan ei pitäisi edes puhua yhdestä direktiivistä, sillä siitä on useita eri esityksiä, joita EU yrittää nyt sovittaa yhteen. Direktiivi puolestaan jakautuu useampiin artikloihin.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon artikla 13:sta, jonka mukaan vastuu verkossa jaettavan sisällön tekijänoikeuksista siirtyisi käyttäjältä palveluntarjoajalle. Sen myötä esimerkiksi ­YouTube olisi vastuussa siitä, ettei ladattu materiaali rikkoisi toisen tekijänoikeuksia. Keskeinen kysymys kuuluu, onko seulontaan olemassa taloudellisia ja teknologisia mahdollisuuksia?

”Ajatus siitä, etteivätkö YouTuben tai Facebookin kaltaiset yritykset tulisi sulkemaan tai vähintään rajoittamaan käyttöään Euroopassa, osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä siitä, miten ne tekevät päätöksiä. Jos nämä yritykset eivät voi olla varmoja, kenelle kaikki tekijänoikeudet kuuluvat, voi niille olla taloudellisesti turvallisempaa lopettaa toimintansa täällä”, Hietanen sanoo.

Muistissa on vielä vuodentakainen tapahtuma, jossa Youtube pimensi palvelustaan suomalaiset musiikkivideot, kun sopimus Teoston kanssa riitautui.

Valtaosa internetin sisällöstä on tänä päivänä käyttäjien itsensä sinne lisäämää. Jos lakiehdotus menisi läpi nykyisellään, olisi internetin muutos huomattava.

”Netin sisällöstä jäisi jäljelle vain murto-osa, ja käytännössä sekin olisi vain ammattimaisesti tuotettua sisältöä. Ajatus web 2.0:sta eli käyttäjien itsensä tekemästä sisällöstä, joka syntyi vuonna 2004, ollaan nyt tuhoamassa Euroopassa.”

Direktiivi pakottaa myös monet suomalaiset yritykset miettimään uudelleen toimintaansa. Jos edes ­YouTuben kaltaisilla jättiläisillä ei ole teknologiaa, joka pystyisi erottamaan tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin, niin sitä ei varmasti ole myöskään esimerkiksi kotimaisella Tori.fi-palvelulla. Jo nyt Toriin ladataan merkittävät määrät kuvia kopioina suoraan netistä ja katalogeista.

Teknologia kuitenkin kehittyy jättimäisin harppauksin, joten olisiko mahdollista kehittää sellaista älykästä tekniikkaa, joka tunnistaa automaattisesti tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin? Lakiluonnoksen puitteissa ei, koska se torppaa tämän mahdollisuuden.

”Tekoälyä pitää kouluttaa valtavilla tietomassoilla, joihin liittyy usein tekijänoikeuksien piiriin kuuluvaa mate­riaalia. Nyt kuitenkin tähän direktiiviin sisältyy myös artikla 3, jossa Euroopan komissio esittää, että tällaisen materiaalin käyttäminen sallittaisiin tekoälyn kouluttamiseksi vain tutkimuskäyttöön”, Hietanen sanoo.

Vaikka artiklassa ei puhuta kaupalliseen tarkoitukseen koulutettavan tekoälyn kieltämisestä niin teknologia­teollisuus on huolissaan siitä, lopettaako EU tekoälyn kaupallisen kehittämisen alueellaan.

”Kun laissa sanotaan, että jokin on sallittua, niin lähtökohtaisesti se tarkoittaa usein sitä, että kaikki muu kielletään”, Hietanen toteaa.

Monissa palveluissa on jo käytössä älykästä teknologiaa, joka tunnistaa esimerkiksi pornografisen aineiston ja estää sen lataamisen palveluun. Porno ei välttämättä jää ainoaksi materiaaliksi, jonka lataaminen estetään. Seuraavana bannattavien listalla saattaisi Hietasen mukaan olla urheilu.

Artikla 12 käsittelee urheilulähetysten suojaa. Sen mukaan urheilutapahtuman järjestäjä omistaa oikeudet tapahtumasta tehtyihin tallenteisiin. Yhdistettynä artikla kolmeentoista, jonka mukaan alustapalvelut ovat vastuussa amatöörisisällöstä, tämä voi johtaa siihen, että mikä tahansa urheilun näköinen sisältö, kuten videot ja valokuvat, tullaan blokkaamaan, koska niiden oikeuksien selvittämisestä tulee tavattoman vaikeaa.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä