Yhteiskunta

Lapsia, vanhempia ja huoltajia

Lukuaika: 2 minuuttia

Lapsia, vanhempia ja huoltajia

Kenen etu on kieltää moniavioisuus?

Teksti Linda Nyholm Kuva Ninni Kairisalo

”Kahden vaimon henkilökohtaiset olosuhteet [– –] sekä ’lapsien paras’ etu eivät painaneet enemmän kun yhteiskunnan tarve rajoittaa moniavioisuutta.”

Näin lausui joulukuussa 2016 Ruotsin korkein ulkomaalaisasioita käsittelevä tuomioistuin. Ennakkopäätös kieltää jatkossa moniavioisten perheiden yhdistämisen. Ennen päätöstä Ruotsi oli vastaanottanut satoja moniavioisten perheiden yhdistämisanomuksia.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Tuomioistuimen päätös koski Ruotsista 2014 oleskeluluvan saaneen syyrialaisen miehen kahden vaimon ja heidän lastensa perheenyhdistämisanomusta. Vaimot olivat vedonneet oikeuteen perheenyhdistämisestä sillä perusteella, että tämä on ’’lapsien parhaaksi eduksi’’. Tuomioistuin myönsi lapsille perheenyhdistämisen, mutta vaimoilta se kiellettiin. Oikeus vetosi EU:n ihmisoikeusneuvoston säädöksiin moniavioisuuden kieltämisestä. Yhteiskunnan palava halu tuomita polygamia voitti lasten oikeudet.

Suomessa moniavioisuus poistettiin vuonna 1999 rikoslaista, mutta avioliitossa on sallittua olla kerrallaan vain yhden ihmisen kanssa.

”Suomeen ei hyväksytä moniavioisten perheiden yhdistämistä. Vain yhdelle puolisolle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella”, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Leena Turku.

”Yksittäisissä tapauksissa Suomeen on hyväksytty toisen avioliittoon lapsia perheenyhdistämisen kautta. Asianomaisilla tulee olla näyttöä perhesiteistä Suomessa asuvaan vanhempaan ja myös lähtömaassa olevan vanhemman suostumus’’.

Lapsi päätyy siis vastaanottamaan oleskeluluvan Suomesta ja jättämään lähtömaahan vanhemman, usein äidin. Vaihtoehtoisesti hän jää lähtömaahan, jossa olosuhteet saattavat olla äärimmäisen hankalat. Migrin mukaan on mahdotonta selvittää, kuinka monessa tapauksessa on ollut kyse moniavioisesta perheestä, sillä perheenyhdistämishakemuksen tekemiseen ja hylkäämiseen liittyy monta eri taustatekijää.

Saksassa moniavioisuuteen suhtaudutaan lainsäädännössä jyrkemmin. Saksassa moniavioisuus on rikos, josta voi saada jopa kolmen vuoden vankilatuomion. Kesäkuussa 2016 oikeusministeri Heiko Maas kertoi The Bild -lehdelle haluavansa pysäyttää moniavioisuuden epävirallisen sallimisen Saksassa. Moniavioisuus on tilastollisesti vielä vähäinen haaste lapsiperheille. Huomattavasti suurempi haaste on esimerkiksi muslimimaiden käsitys perheestä. Serkut, tädit, sedät ja isovanhemmat toimivat sisaruksina ja vanhempina kaikille perheen lapsille. Monimuotoiset perheet ahdetaan perheenyhdistämisessä ydinperhemuottiin.

Monisuhteisten perheiden lasten oikeudet jäävät huomioimatta vanhemmuuden tunnustamisessa. Lapsella on oikeus enintään kahteen vanhempaan. Käräjäoikeus voi myöntää huoltajuuden sosiaaliselle vanhemmalle, joka on perheeseen kuuluva aikuinen, mutta laki ei takaa lapselle tapaamisoikeutta huoltajaan.

”Sama pätee perintöoikeuteen ja elatusvelvollisuuteen. Huoltajuus on lapsen näkökulmasta oikeudellisen toimivallan kautta side, joka ei anna sosiaaliselle vanhemmalle oikeutta lapseen eikä lapselle oikeutta sosiaaliseen vanhempaan”, kertoo Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring.

Moringin mukaan vanhemmuuden rajoittaminen kahteen henkilöön saattaa aiheuttaa lapselle ylimääräistä epävarmuutta ja pelkoa, jos esimerkiksi joku vanhemmista ei ole enää kykenevä toimimaan vanhempana. Hänen mielestään lapsen tapaamisoikeutta huoltajaan tulisi vahvistaa.

Kahden henkilön vanhemmuuden tunnustuksen rajoitus ei koske vain monisuhteisia perheitä vaan myös sateenkaariperheitä, uusperheitä ja apilaperheitä.

’’Se, että kaikilla lapsen vanhempina arjessa toimivilla ihmisillä olisi myös jonkinlainen oikeudellinen status lapsen elämässä, helpottaisi kaikkia osapuolia ja on lapsen edun mukaista”, Anna Moring sanoo.

Lapsen paras etu olisi oltava ensisijaista myös monimuotoisissa perheissä. Jos vanhempia tai vanhempien suhteissa olevia päätösvaltaisia aikuisia on enemmän kuin kaksi, heidän juridinen tunnustamisensa vahvistaisi lapsen turvaa ja elämänlaatua. Kenties kahden hengen avioliitto ja kahden hengen vanhemmuuden periaatteet kaipaisivat uudelleen arviointia.

  • 8.3.2017