Teksti Janica Brander Kuva Ninni Kairisalo

Sekasyöjän ruokavalio ei muutu hankalaksi ja ilottomaksi, jos hän korvaa osan liha- ja maitotuotteista kasviksilla – päinvastoin.

Kasvisruoka on mautonta eikä vie nälkää. En halua tehdä syömisestä hankalaa. Tehotuotanto on ikävää, mutta yksi ihminen ei mahda sille mitään.

Olen kuullut nämä perustelut lähes aina, kun puhun eläinperäisen ruoan vähentämisestä. Kymmenen vuotta sitten toistelin niitä itsekin. Nykyään olen sekasyöjä, jonka ruokavalio on muuttunut vuosi vuodelta kasvispainotteisemmaksi. Ennakkoluuloistani huolimatta muutos on ollut helppo, koska olen tehnyt sen hiljalleen.

Kasvisruoka on keventänyt omaatuntoani ja ruokalaskujani. Lisäksi syön julmetun paljon herkullisempaa ja monipuolisempaa ruokaa kuin entisessä jauhelihaelämässäni.

Lihansyöntiä puolustellaan usein maukkaudella, helppoudella ja ravinteikkuudella. Todellisuudessa lihapainotteinen ruokavalio on usein kasvispainotteista tylsempi, ja laadukas kasvisruoka täyttää vatsan yhtä hyvin kuin pihvi.

Mursin vegeilyyn liittyvät harhaluulot, joihin uskoin ennen itsekin.

Väite 1: Kasvisruoka ei ole ­kunnon ruokaa

Jos ajattelet näin, jätät varmaan tänä jouluna laatikot ja rosollin syömättä? Eipäs hiivitä napsimaan karjalanpiirakoita tai siunailla kesäkeiton ihanuutta. Nämä tutut perinneruoat kun ovat sitä parjattua kasvisruokaa.

Kasvisruoan taivastelu on outoa etenkin vanhojen ihmisten suusta. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan lihaa syötiin 50 vuotta sitten puolet vähemmän kuin nyt. Yksi ihminen söi reilut 30 kiloa lihaa vuodessa, siis noin 600 grammaa viikossa. Ajatus, jonka mukaan vain liharuoka on oikeaa ruokaa, on tuore keksintö.

Väite 2: Kasvisruoka ei vie nälkää

Ei vie lihakaan, jos proteiinin osuus ateriasta on riittämätön. Tärkeintä on se, että ruoassa on tarpeeksi proteiinia, ei se, että se on eläinproteiinia.

100 grammassa härkäpavusta tehtyä Härkistä on 17 grammaa proteiinia, nauta-sikajauhelihassa 17,6 grammaa. Hyvää kasvisproteiinia ei tarvitse syödä valtavaa määrää, jotta vatsa täyttyisi.

Istumatyötä tekevä nykyihminen ei myöskään tarvitse ylettömästi proteiinia. Pari viikoittaista salikäyntiä eivät vielä kasvata proteiinintarvettasi Bull Mentulan tasolle.

Lihasten kasvu vaatii päivittäin 1,4−1,8 grammaa proteiinia painokiloa kohti. Liikuntatieteiden tohtori ja akatemiatutkija Juha Hulmi huomauttaa Lihastohtori-blogissaan, että sekasyöjät saavat jo nyt ruoastaan 1−1,5 grammaa proteiinia painokiloa kohti miettimättä ravitsemustaan erityisemmin.

Kinkun ja munien mättämisestä varmuuden vuoksi ei hyötyä, koska ylimääräinen proteiini varastoituu rasvaksi. Lihaksesi eivät siis surkastu, jos korvaat osan lihasta pavuilla, mutta vararenkaasi voi sulaa. Aika hyvä diili.

Väite 3: Kasvisruoka on pahaa

Kaikki ruoka on pahaa, jos et osaa valmistaa sitä tai raaka-aineet ovat huonoja.

Harva nyrpistelee nenäänsä moussakalle, Snickers-kakulle, curryille, tacoille tai mättöpastoille. Kaikki nämä ja tuhannet muut herkut on mahdollista valmistaa ilman eläinperäisiä raaka-aineita. Jos kasvisruoka maistuu pahalta, vika on yleensä kokissa, ei rehuissa.

Väite 4: Vegeily rajoittaa ­ruokavaliota liikaa

Hedonistisesta näkökulmasta kasvispainotteinen sekaruokavalio on runsaampi ja herkullisempi kuin lihapainotteinen. Monen sekasyöjän ruokavalio junnaa tylsillä laduilla: joka toinen päivä jauhelihaa, joka toinen päivä broilerisuikaleita.

Korvaavien proteiinilähteiden kokeilu tuo keittiöön paljon maukkaita ja kiinnostavia tuttavuuksia. Perusmarketistakin löytyy toistakymmentä erilaista papu-, linssi- ja hernelajiketta. Entä oletko kokeillut jo quornia, seitania, Härkistä, Nyhtökauraa, tavallista ja pehmeää tofua?

Kasvispainotteisen sekaruoka­valion positiivinen ongelma on valinnanvapaus. Hyvää syötävää on niin paljon, että kaikkea ei tahdo ehtiä testata.

Väite 5: Kasvissyönti on itu­hippien hyödytöntä pelleilyä

Kehonrakentaja, räppäri ja mielipidevaikuttaja Musta Barbaari on vegaani. Arnold Schwarzenegger kannustaa jenkkejä vähentämään lihansyöntiä sloganilla ”less meat, less heat”. Irwin Goodmanille ja Frederikille maskuliinisia rillumarei-hittejä kynäillyt Vexi Salmi ei syö lihaa. Melkoisia ituhippejä, eikö?

Ilmastoa kuormittavimpia eläinperäisiä ruoka-aineita ovat naudanliha, juusto ja sianliha. Ruokavaliotaan voi muuttaa ekologisemmaksi jo vähentämällä näitä ruokia. Jos jätät joka viikko ostamatta 200 gramman leikkelepaketin, lihankulutuksesi vähentyy vuodessa yli kymmenen kiloa.

Jos jokainen suomalainen sekasyöjä vähentäisi lihansyöntiään edes leikkeleiden verran, lihankulutuksemme voisi vähentyä vuosittain jopa yli 50 miljoonaa kiloa. Pienetkin valinnat ovat siis suuria askelia oikeaan suuntaan, vaikka et haluaisi olla täysvegaani.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

• 27.1.2017