Kreikan parlamentin entinen puhemies kertoo, miksi maan velka on laiton.
Teksti Fanny Malinen Kuva Lissu Lehtimaja
”Kreikkalaiset ovat joutuneet sokkiterapian kohteiksi moneen kertaan. Viimeisin sokki oli, kun talouskurin lopettamiseksi valittu hallitus allekirjoitti entisiä pahemman sopimuksen ja järjesti yhtäkkiset uusintavaalit, jotka tähtäsivät kurituspolitiikan vastustajien poistamiseen puolueesta”, Zoe Konstantopoulou lataa.
Hän tietää, mistä puhuu. Konstantopoulou valittiin Syrizan kansanedustajaksi vuonna 2012 ja viime tammikuun vaalien jälkeen parlamentin puhemieheksi. Asema antoi Konstantopouloukselle mahdollisuuden seurata läheltä pääministeri Alexis Tsiprasin kesäistä takinkääntöä, jonka hän nyt ymmärtää olleen suunniteltu temppu eikä suinkaan taipumista paineen alla.
”Tsipras yritti peitellä, että oli jo hyväksynyt sopimuksen. Hän oli paljastanut velkojille, ettei edes harkinnut muuta vaihtoehtoa kuin päästä sopimukseen.”
Kreikan sitoutuminen velkojen maksuun sisältyi helmikuiseen sopimukseen, jossa sovittiin EU-lainoituksen jatkamisesta. Syriza, joka oli voittanut vaalit lupauksella irtautua troikan talutusnuorasta, päätti useaan kertaan keskeyttää maksamisen: näitä päätöksiä ei kuitenkaan koskaan pantu täytäntöön.
”Olen kuullut Yannis Varoufakisilta, ettei edes hän tiennyt, milloin päätökset kumottiin”, Konstantopoulou sanoo.
Varoufakis meni Washingtoniin tapaamaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajaa Christine Lagardea ilmoittaakseen, ettei Kreikka maksa seuraavaa lainaerää. Yhdysvaltoihin laskeuduttuaan hän kuitenkin sai puhelun Tsiprasilta, joka perui aikeet.
Syyskuun vaaleissa äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi. Konstantopoulou korostaa, että mikä nyt näyttää Syrizalta, ei ole sama puolue kuin ennen. Puoluesihteeri on irtisanoutunut, samoin lähes puolet keskuskomiteasta ja suurin osa nuorisojärjestöstä. Eduskuntaryhmästä on poistettu kolmannes – Konstantopoulou ei lähtenyt, koska hänen mielestään kyse oli poliittisesta puhdistuksesta.
Koska uusintavaalit pidettiin 18 kuukauden kuluessa edellisistä, puolueet asettivat itse ehdokkaat listalle. Näin ollen nykyisessä parlamentissa on paljon edustajia, joita kansa ei ole valinnut.
”Valitettavasti uusintavaalien strategia toimi”, entinen puhemies sanoo.
”Ihmiset eivät ehtineet tajuta, mitä tapahtui. Vaikka minut tunnettiin ja oli hyvin tiedossa, että olin napit vastakkain hallituksen kanssa, tapasin vaalipäivänä ihmisiä, jotka kertoivat etsineensä minua Syrizan listalta.”
Konstantopoulou oli itsenäisenä ehdokkaana uuden vasemmistopuolueen Popular Unityn listalla, mutta puolue ei ylittänyt kolmen prosentin äänikynnystä.
Konstantopoulou perusti Kreikan julkisen velan totuuskomission, joka kävi läpi lainasopimukset maan velkojien kanssa nähdäkseen, olivatko ne laillisia ja legitiimejä. Tulokset eivät yllättäneet: Euroopan keskuspankki ylitti valtuutensa asettamalla lainoille poliittisia ehtoja. IMF tiesi, että ehdot olivat ristiriidassa ihmisoikeuksien ja niiden turvaamiseen velvoittavan kansainvälisen lain kanssa.
”Kreikan ei pidä maksaa velkaa, joka on laiton ja sietämätön”, totuuskomission raportti toteaa. Raportti julkaistiin kesäkuussa, kun neuvottelut kolmannesta pelastuspaketista olivat kiihkeimmillään.
”Työmme tuloksia ei käytetty, vaikka ne olivat hyvin yksityiskohtaisia. Uskon, että komitean annettiin toimia vain, koska Tsipras ei uskonut sen tuottavan tulosta.”
Konstantopouloun seuraaja Nikos Voutsis poisti ensi töikseen raportin parlamentin nettisivuilta ja lopetti totuuskomission toiminnan.
”Aiomme jatkaa. Seuraava askel on antaa komitealle virallinen asema lain edessä. Se ei syntynyt parlamentin puhemiehen vaan yhteiskunnan päätöksellä, eikä se lopu parlamentin puhemiehen päätöksellä.”
”Pankit ja rahoituslaitokset ovat kohdanneet ensimmäistä kertaa virallisen raportin, joka paljastaa niiden osallisuuden Kreikan katastrofiin ja niiden hyötyneen siitä”, hän selittää ja lisää, että 92 prosenttia maalle annetuista varoista on mennyt pankeille.
”Emme saaneet selville, kulkivatko rahat ikinä Kreikan valtion kautta, koska vaatimuksemme nähdä keskuspankin kirjanpito torjuttiin pankkisalaisuuteen vedoten.”
Raportti paljastaa IMF:n tienneen jo vuonna 2010, että velka on kestämätön.
”IMF:n sääntöjä muutettiin, jotta se voisi osallistua lainaohjelmaan. Saksan ja Ranskan hallitusten ja IMF:n kesken sovittiin Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta. Todellisuudessa ei pelastettu Kreikkaa, vaan pankit.”
Totuuskomission raportti on luettavissa täältä.
