Uusivuosi oli Helsingissä rauhallisempi kuin vuosiin, kunnes poliisi halusi ottaa itselleen kunniaa Kölnin tapahtumien estämisestä Suomessa. Tiedotuksesta tuli fiasko, jota peitettiin paisuttelemalla rikoksia.

Teksti Mikko Niskasaari Kuva Lissu Lehtimaja

Uudenvuoden päivän valjetessa poliisilaitos lähetti leppoisan tiedotteen: ”Helsingin poliisin uudenvuoden yö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi.” Rauhallisuutta todistivat numerot: uutenavuonna poliisilla oli ollut 348 tehtävää. Edellisenä uutenavuonna niitä oli ollut 420 ja sitä edellisenä 444. Lasku on merkittävä.

Yhtä hyväntuulinen oli toinen samana päivänä tullut tiedote: ”Uudenvuoden yö on ollut Helsingin poliisilla varsin tavanomainen, eivätkä yölliset tapahtumat ole poikenneet tavanomaisuudesta. Poliisi on ottanut rikosperusteisesti kiinni 17 henkilöä erilaisiin juttuihin liittyen, eikä kiinniotettujen määrä poikkea tavallisesta viikonloppuyöstä.”

Saksan Kölnin tapahtumista ei vielä Suomessa paljoa tiedetty. Seuraavana päivänä keskusrikospoliisi (KRP) päästi vapaalle aattona pidätetyt kuusi irakilaismiestä, joiden oli ounasteltu suunnitelleen rettelöitä. Esitutkinta jatkuu, mutta tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren kertoi, ettei ole syytä epäillä Suomessa suunnitellun Saksan toisintoa. Noin tuhannen ulkomaalaisen miehen Kölnin rautatieasemalla uutenavuonna harjoittamasta ryöstelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta tuli päivä päivältä paisuva virta uutisia.

Helsingin poliisi tarjoili 7.1. uudestavuodesta aivan uuden version: ”Poliisi sai ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä.” Helsingin asematunnelissa oli ollut tuhat irakilaista turvapaikanhakijaa, joita poliisi valvoi poikkeuksellisella miesvoimalla. Kymmeniä ilmoitettiin poistetun paikalta jo alkuillasta.

”Poliisille on ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin”, tiedotti apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Yksikään mainituista tapauksista ei ollut tapahtunut asematunnelissa, joten poliisin tiedotus alkoi hehkuttaa Senaatintorin juhlan ahdisteluja, vedoten juhlien järjestyksenvalvojien kertomuksiin.

Helsingin ja Kölnin yhdistäminen huomattiin kautta Euroopan, ja seuraavana päivänä Ilkka Koskimäki  selitti brittilehti The Telegraphissa Helsingissä esiintyneen laajaa seksuaalista ahdistelua, jonka kaltaista ei ole koskaan ennen nähty. Puskaraiskauksetkin ovat Koskimäen mukaan aivan uusi ilmiö. Nyt alkoi kohu.

Epäuskoinen STT:n toimittaja kysyi 9.1. Koskimäeltä: ”Tosiaanko olette sitä mieltä, että ilmiö on uusi suomalaisessa seksuaalirikoshisto­riassa, että naisia ahdistellaan puistoissa?”

”Puhun Helsingin puolesta ja kyllä”, vastasi Koskimäki.

Apuun tuli Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka väitti sunnuntaina 10.1. eri medioissa julkaistussa haastattelussa: ”Iso porukka miehiä kulkee tuolla ryhmässä ja koskettelee naisia. Puhutaan 30–50 ihmisen ryhmistä.”

Tämä ei kuitenkaan perustunut poliisin havaintoihin vaan lehtiuutiseen, mikä paljastui saman päivän Helsingin Sanomista. ”Teillähän se luki, 30–50 miestä siinä [Senaatintorin] lavan edessä.” ­Aapio viittaa HS:n lauantaiseen uutiseen.

Lauantaina 9.1. HS oli haastatellut Senaatintorin uudenvuoden turvapäällikkö Ville Ketosta, joka kertoi: ”Senaatintorin lavan edessä oli heitä noin 30–50 miehen joukko, joka käyttäytyi levottomasti. Siinä oli vähän levotonta touhua, pientä tönimistä ja suunsoittoa, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi antanut syyn poistaa heitä paikalta.”

Poliisipäällikkö Aapio siis muutti lavan edessä hengailleen joukon monikkoon ja lähetti joukkiot kulkemaan pitkin kaupunkia. Turvapäällikkö Ketonen kaatoi jäävettä poliisin niskaan: ”Itse vähän hämmästyin siitä poliisin lausunnosta. Minun tietooni ei ole tullut laajamittaista ahdistelua. En voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista on ollut.” Ketonen kertoi myös, että yksi 14-vuotias tyttö oli poistettu ulkomaalaisten miesten joukosta, oman turvallisuutensa vuoksi ja vastoin tahtoaan.

Miten ja miksi tavanomaista rauhallisempi uusivuosi muuttui poikkeuksellisen uhkaavaksi?

”Heti uudenvuoden jälkeen todettiin, että tilannejohtaja tekee oman tiedotteensa. Päätettiin tehdä kaikessa rauhassa selvitys uudenvuoden tapahtumista. Tiedettiin Kölnissä tapahtuneen samantapaista. Tämä oli siis tietoinen valinta. Siinä vain tuli sitten loppiaispyhät väliin”, selittää poliisilaitoksen viestintäjohtaja ­Juha Hakola.

Selitys ei vastaa tapahtumia. Poliisi muutti tarinansa 7.1. ja alkoi hartaasti vedota kansalaisiin, jotta kaikista ahdisteluista ilmoitettaisiin poliisille. Selvitys julkaistiin vasta melkein kaksi viikkoa kestäneen kohun jälkeen, 19.1., kun rikosilmoituksia oli saatu riittävästi.

Selvityksen mukaan uudenvuoden seksuaalirikoksista oli kirjattu 15 rikosilmoitusta. Yksi raiskaus, kaksi yritystä ja 12 seksuaalista ahdistelua, kaikki julkisilla paikoilla. Poliisin mukaan Helsingin keskustan alueella oli liikkuntut useita noin 10–20 ulkomaalaisen henkilön porukoita, jotka olivat ahdistelleet naisia.

Vuotta aiemmin seksuaali­rikoksia kirjattiin neljä, kaikki asunnoissa. Seksuaalirikokset olivat siis lisääntyneet, mutta rinnastus Kölniin ontuu silti. Kölnin rautatieasemalta on kirjattu 359 ilmoitusta seksuaali­rikoksista ja kaikkiaan yli 800 rikosilmoitusta. Väkimäärään suhteuttaen Helsingissä olisi pitänyt olla yli 200 seksuaali­rikosilmoitusta, jos meno olisi ollut kuin Kölnissä.

Helsingin poliisi otti­ kiinni 101 ihmistä, joista turva­paikan­hakijoita oli 23. Edellisistä uudenvuoden juhlista kiinniottoja tehtiin 82. Nousua on, mutta ei niin paljon kuin puheissa annettiin ymmärtää.

Kummastusta herättää edelleen, miksi poliisilla ja Senaatintorin juhlien järjestyksenvalvojilla on tapahtumista niin erilainen käsitys.

”Ei minun tarvitse selittää, mitä vartijat ovat puhuneet. Helsingin Sanomissa esiintynyt turvapäällikkö on korjannut näkemyksiään, kysykää häneltä”, tuiskahtaa viestintäjohtaja Juha Hakola.

Kysyn siis Senaatintorin turvajärjestelyistä vastanneen Local Crew -yhtiön turvapäällikkö Ville Ketoselta, onko hän yhä samaa mieltä kuin HS:n haastattelussa kaksi viikkoa aikaisemmin.

”En lähde enempää kommentoimaan, kuin ettei HS:n toimittaja onnistunut saamaan ihan kiinni mitä tarkoitin”, Ketonen vastaa.

”Kyseessä on vakava asia, uudenlainen ilmiö. Kun olemme saaneet lisätietoa ja omat näkemyksemme ovat täsmentyneet. Sitä mitä me nähtiin Senaatintorilla, eivät muut välttämättä nähneet samalla tavalla. On vaikea nähdä, kun on uusi ilmiö. Ei näe, ellei osaa katsoa, ellei tiedä mitä odottaa.”

Ville Ketonen kertoo Senaatintorin juhlien johtokeskuksessa istuneen myös poliisin edustajan. Järjestyksenvalvojilla ja poliisilla piti siis alun perinkin olla samat tiedot. Silti kertomukset menivät pahasti ristiin. Myöhemmin niitä on tahdistettu. Onko poliisi painostanut järjestyksenvalvojia muuttamaan kertomustaan?

”Olen ollut koko ajan yhteydessä poliisiin, ja olen poliisin kanssa samaa mieltä.”

Entä HS:ssa julkaistu kommentti, jossa Ketonen hämmästeli poliisin lausuntoa. Onko se edelleen voimassa?

”En ole toimittajalle näin sanonut. Kerroin, etten voi poliisin tietolähteistä vastata”, vastaa Ketonen.

”Haastatellessani turvapäällikköä tarkistin kahteen kertaan haastattelun olennaisimmat kohdat, kuten: Ette siis nähneet laajamittaista ahdistelua? Ette voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista oli? Hän vahvisti tämän. Haastattelun julkaisemisen jälkeen hän pyysi täsmentämään, ettei erästä tyttöä poistettu tapahtumasta, vaan hänet otettiin sivuun tuosta tilanteesta. Muita asiavirheitä hän ei jutusta löytänyt”, kuittaa Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola.

Yleisötapahtumiin turvajärjestelyjä myyvässä firmassa on nähtävästi ymmärretty, kuinka tärkeää on pysyä poliisin narratiivissa, oli se totta tai ei.

Helsingin uusivuosi oli tavallista rauhallisempi, vaikka ulkomaalaisten kokoontuminen keskustaan oli jossain määrin uutta. Uutta olivat myös muutamat kadulla tapahtuneet joukko­ahdistelut. Vaikuttaa siltä, että Kölnin saadessa maailmanlaajuisen huomion Helsingin poliisilaitoksella heräsi halu ottaa siitä kunniaa itselleen tyyliin ”me estimme saman Helsingissä”. Rikosten vähäisyys teki tiedotus­tempusta fiaskon ja johti häiriöiden paisuttelemiseen.

Kaikki ei silti ole hyvin. Poliisihallituksen tilastot osoittavat turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia ongelmia, kertoo poliisitarkastaja Tommi Reen.

”Viime syksynä tulleesta 32 000 turvapaikanhakijasta runsaat 20 000 tuli Irakista. Vuoden 2015 alkupuolella irakilaisten tekemiä seksuaalirikoksia – mukana ovat kaikki seksuaalirikokset, myös ahdistelut – kirjattiin kuukausittain 1–7 kappaletta. Loppuvuonna kirjattiin 20–40 tapausta kuukaudessa. Ilmoituksiin ei merkitä turvapaikanhakija-statusta, vain kansallisuus. Luvuissa ovat siis mukana myös maassa ennestään asuneiden irakilaisten tekemät seksuaalirikokset. Muutosta eivät kuitenkaan selitä vanhat asukkaat.”