612-marssi on herättänyt kysymyksiä siitä, ketä poliisi suojelee ja keneltä.
Kuva Ninni Kairisalo
”612-nimeä käyttävän tapahtuman organisoivat maahanmuuttovastaiset ja äärioikeistolaiset toimijat.” Näin kertoo Suojelupoliisi vuoden 2015 katsauksessaan. Ylen 15. toukokuuta haastattelema Esa Holappa, yksi Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) perustajista ja sen entinen keulakuva, puolestaan kertoi SVL:n olleen aloitteellinen kulkueen järjestämisessä.
Myös tälle vuodelle ollaan järjestämässä 612-marssia. Itsenäisyyspäivänä Helsingin Hietaniemen hautausmaalle suuntaava tapahtuma olisi kolmas laatuaan.
Soihtumarssin järjestäjäksi ilmoittautuu 612.fi-yhdistys. Heidän mukaansa marssia järjestämässä on ollut ”laaja rintama kansallismielisiä ihmisiä”, joihin on yhdistyksen omien sivujen mukaan kuulunut myös Suomen Vastarintaliikkeen jäseniä.
Suomen Vastarintaliike on tämän vuoden aikana ollut tapetilla muun muassa Rautatientorilla tapahtuneen, kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn takia. Pahoinpitelijä oli SVL:n jäsen.
Viime vuoden marssista ja siihen liittyneestä poliisin toiminnasta – tai toimimattomuudesta – on tehty ainakin yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sen on tehnyt soihtukulkuetta sivusta seurannut keski-ikäinen naishenkilö.
Henkilö oli Töölössä Lemminkäisenkujan ja Mechelininkadun kulmassa, kun yksi marssin osallistujista lähestyi häntä soihtu kädessään. Mies ei ollut muiden marssijoiden rintamassa, hän oli noin 30 metrin päässä kulkueesta ja lähestyi naista uhkaavasti soihtua alaviistossa heiluttaen ja sillä naisen takin liepeitä osoittaen.
Tapaus sattui poliisien selän takana. Kun nainen huusi ”Minua uhkaillaan”, yksi poliiseista – joka ei tosin avunhuutoa kertomansa mukaan kuullut – pyysi henkilöitä lopettamaan ja rauhoittumaan. Soihtua ei takavarikoitu eikä soihdun kantajan kulkua estetty. Kantelijan näkemys on, että poliisi suojasi lähinnä soihtukulkuetta.
Ilta-Sanomien toimittaja Katariina Karjalainen kirjoitti itsenäisyyspäivän iltana julkaistussa nettiuutisessa Poliisi esti 612-soihtukulkueen ja vastamielenosoittajien yhteenoton Helsingissä, että ”Ilta-Sanomien toimittaja havaitsi matkan varrella, että myös soihtukulkueessa marssineet heristelivät marssin edetessä soihtujaan kohti kulkueen etenemistä katsovia ihmisiä”.
Oikeusasiamies pyysi poliisilta vastineen kanteluun. Vastineen mukaan kantelijan ”esittämä käsitys, että poliisin velvollisuus olisi ollut suojella häntä mielenosoittajilta, tuntuu lähtökohtaisesti oudolta ottaen huomioon” kantelijan ”oleskelu aivan JOUHA-joukkojen välittömässä läheisyydessä”. Vastineessa jatketaan, että joukkojen läheisyydessä oleskelua voidaan pitää jonkinasteisena tarkoitushakuisena provosointina, etenkin kun kantelijalla ”on ollut kuvausryhmä valmiina mukanaan”.
Poliisi katsoo aiheelliseksi myös todeta ”kuvausryhmän olleen mitä ilmeisimmin sama, joka kantelija Kai Sadinmaalla oli ollut mukanaan Narinkkatorilla aiemmin päivällä”.
Vastineen allekirjoittajana on muun muassa poliisikomentaja Lasse Aapio. Hän tarkentaa puhelimitse, mitä kommentti tarkoittaa.
”Me pyritään tuomaan tässä selvityksessä esiin se, millainen tilanne ja olosuhteet siellä on ollut, ja myös se, ettei kyse ole satunnaisesta ohikulkijasta, vaan henkilöstä, joka on ollut erittäin lähellä sitä tapahtumaa.”
Kantelun tehnyt henkilö ei heitellyt kiviä eikä huudellut soihtukulkueelle. Hän oli kymmenien metrien päässä niin vastamielenosoittajista kuin soihtukulkueestakin.
Herää kysymys, missä tilanteessa poliisin velvollisuus suojella sivullisia pätee ja missä ei.
Tapahtumia oli tosiaan todistamassa myös kuvausryhmä, vaikka se ei kantelijan mukana ollutkaan, ja tilanne tallentui videoklipille. Ilta-Sanomat julkaisi klipin samana iltana nettisivuillaan toimittaja Miikka Hujasen jutun ”Poliisi oli Helsingin rähinöissä tosissaan – jälkipyykkiä seuraa yhteydessä”.
Poliisipäällikkö Aapio kommentoi kysymystä siitä, vähentääkö kuvausryhmän mukana olo poliisin velvollisuutta suojata sivullista.
”Kyllä me tietenkin suojellaan kaikkia tilanteen mukaan. Toivomme vaan, ettei kukaan tulisi kovin lähelle toimintaa. Meillä on kuitenkin perustehtävänä turvata se, että soihtukulkue pääsee sujuvasti eteenpäin. Samaan aikaan meidän täytyy nähdä kuitenkin myös kovasti vaivaa liian lähelle tulleiden ihmisten turvaamiseksi.”
Siihen Aapio ei ota kantaa, olisiko 612-marssijan soihtu pitänyt poistaa.
Poliisin vastineessa ylikomisario Seppo Kujala kirjoittaa:
”Nyt puheena olevassa tapauksessa on ollut arvioitavana se, onko soihtu sellainen esine, että sitä on voitu perustellusti epäillä käytettävän toiseen kohdistuvan rikoksen tekemiseen. Sama arviointi tulee poliisille usein eteen mielenosoituksissa, sillä monia sinänsä tavanomaisia esineitä voidaan tällaiseen vahingoittamiseen käyttää niin haluttaessa. Epäilemättä myös soihtu tällaiseen soveltuu.”
Se toimii myös astalona. Vuonna 2014 vappumarssilla poliisi otti kiinni anarkisteja ja vasemmistonuoria ja takavarikoi molemmilta ryhmiltä potentiaalisesti vaarallisina pitämiään lippukeppejä. Vasemmistonuorten kohdalla poliisi pahoitteli tapahtunutta myöhemmin.
”Sekä ylioppilaiden soihtukulkue että nyt puheena oleva 612-soihtukulkue-mielenosoitus järjestettiin isänmaan suuremmaksi kunniaksi”, lukee poliisin vastineessa. Tämän ovat allekirjoittaneet poliisikomentaja Aapio ja rikostarkastaja Anneli Mattson.
Aapio kommentoi:
”Itsenäisyyspäivä on sen tyyppinen juhlatilaisuus, että meidän on vaikea ottaa kantaa siihen, onko joku semmoinen taho, jonka itsenäisyyden juhlimiseen pitäisi poliisin puuttua.”
Ylioppilaiden soihtukulkue ei herättänyt vastustusta, eikä Suojelupoliisi katsonut aiheelliseksi lausua siitä kommenttia. Poliisi pidätti 612-kulkueen vastamielenosoittajia mutta poisti myös soihtukulkueen osallistujia, jotka olivat vastamielenosoittajien ”hyökkäyksistä provosoituneita”.
Vastineessaan Helsingin poliisilaitos kuitenkin katsoo, ettei poliisilla olisi ollut mitään perusteita kieltää soihtujen käyttöä 612-mielenosoituksessa. Ei, vaikka Suojelupoliisin mukaan 612-marssin järjestäjinä toimivat ”äärioikeistolaiset toimijat”.
Oikeusasiamiehen kansliasta kerrotaan, että päätös on odotettavissa tämän vuoden puolella. Ei ole kuitenkaan varmaa, ehtiikö se valmistua ennen itsenäisyyspäivää ja 612-marssia.
Aapio kertoi lokakuun lopussa poliisin nyt pohtivan tämän vuoden marssia ja sen reunaehtoja.
”Tämän vuoden tapahtumia arvioidaan tulevan kuukauden aikana. Arvoimme sitä, että miten me tähän reagoidaan ja minkälaisia tilanteita tapahtuu ja miten poliisin tulee reagoida eri tilanteissa. Joka vuosi tuntuu olevan erilainen.”
