Teksti Kristiina Koivunen
”Isis on vaarallinen myös Turkille. Kurdilaista sanontaa käyttäen Turkin yhteistyöstä sen kanssa voi sanoa, että maa ruokkii povellaan myrkkykäärmettä, joka voi purra myös suojelijaansa. Turkista on tullut Välimeren Pakistan, terroristien taustavoima”, Kristiina Koivunen kirjoittaa.
Ranskalaisen satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn iskun järkyttämä Eurooppa varautuu Isis-terroristijärjestön eurooppalaisten jäsenten paluuseen Syyriasta. Keinoina maanosamme turvallisuuden lisäämiseksi ehdotetaan esimerkiksi rajatarkastusten ottamista uudelleen käyttöön ja lisävaltuuksien myöntämistä tiedustelupalveluille.
Halvempaa ja tehokkaampaa olisi estää terroristien pääsy Eurooppaan. Miten he tulevat tänne Syyriasta? He käyttävät samaa reittiä kuin sinne mennessäänkin, eli he kulkevat Turkin kautta. Muistakin turvatoimista on toki huolehdittava.
Turkki on kuitenkin haluton liittymään Isisin vastaiseen rintamaan, onhan maa toiminut kesästä 2012 lähtien sekä terroristien reittinä Syyriaan että haavoittuneiden terroristien hoitolana. Tämä on ärsyttänyt Nato-maita, mutta ne eivät ole painostaneet riittävän tehokkaasti Turkkia muuttamaan linjaansa.
Viimeistään Pariisin viimeviikkoisten tapahtumien jälkeen tämän on muututtava: Turkin on estettävä jihadistien läpikulkumatkat Eurooppaan. Ottaen huomioon millainen poliisivaltio Turkki on, tehtävän ei pitäisi olla sille vaikea.
Turkin on myös luovutettava sairaaloissaan olevat useat sadat jihadistit kansainvälisiin tuomioistuimiin ennen kuin he kuntoutuvat sen verran, että pystyvät jälleen lataamaan pommeja. Jihadistit on toimitettava sotarikoksia käsitteleviin tuomioistuimiin, ei uuteen heitä varten perustettavaan Guantánamoon, eikä varsinkaan kuljetettava salaisilla lennoilla salaisiin vankiloihin.
Charlie Hebdon toimitukseen tehty isku on testi länsimaisille yhteiskunnille, sananvapauden puolustaminen ei saa johtaa salakähmäiseen toimintaan terrorismilakien nimissä.
Jihadistitaistelijoiden tekemiä sotarikoksia on arvioitava samalla tavoin kuin esimerkiksi Balkanin sodan aikana tapahtuneita sotarikoksia. Erona on kuitenkin se, että Youtubesta ja muualta internetistä löytyvän aineiston ansiosta todistusaineiston ja näytön saaminen jihadistien sotarikoksista on helpompaa.
Monien suomalaisten voi olla vaikea ymmärtää, tai edes uskoa, että Turkin valtio sallii Isisin terroristien toimia Turkissa. Miten maa on ajautunut siihen?
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganilla on pulma, johon hän ei suostu etsimään poliittista ratkaisua, eli perusoikeuksien myöntäminen maansa suurelle kurdiväestölle.
Turkin naapurimaa Syyria on romahtava valtio, jonka jakautuminen kolmeen osaan on jo pitkällä (tämä on oma ongelmansa, koska Syyrian aleviväestö on niin pieni, että heidän on vaikea perustaa valtio, mutta en käsittele aihetta tässä).
Syyrian kurdeilla on itsehallintoalue Turkin etelärajalla, Turkin kurdien asuinalueen välittömässä tuntumassa. Turkkia ei ärsytä pelkästään se, että tätä aluetta eli Rojavaa, hallinnoidaan kurdiksi. Rojavan hallintomalli on Abdullah Öcalanin ideologian mukainen vasemmistolainen paikallisautonomia. Sitä kannattavat järjestöt Turkissa ja Syyriassa ovat lähes ainoat Lähi-idän suuret puolueet, joiden politiikka ei perustu uskontoon tai diktatuuriin. Siksi Rojavan kurdien autonomia huolestuttaa Erdogania.
Demokraattisen autonomian tavoittelu on jo tapahtunut tosiasia Turkin kurdien keskuudessa, mutta sen suosio voi levitä myös Irakin ja Iranin kurdien keskuuteen. Se voi saada kannattajia myös niiden arabien keskuudessa, jotka kaipaavat poliittisia vaihtoehtoja uskonnon ja diktatuurin rinnalle.
Turkki ajautui tukemaan Syyrian jihadisteja estääkseen Rojavan kurdien itsehallinnon kehityksen. Turkki ei lähettänyt omia joukkojaan Syyriaan, vaan teetti likaisen työn jihadisteilla. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut Syyrian kurdien puolustaessa raivokkaasti aluettaan.
Kobanessa YPG:n eli kansan puolustusyksikön joukot, joista suuri osa on vanhoilla kalashnikoveilla aseistautuneita teinityttöjä, on estänyt Isisin taistelijoita valtaamasta kaupunkia, vaikka heillä on Irakin armeijalta anastetut huippunykyaikaiset amerikkalaiset aseet.
Charlie Hebdon iskun tekijäksi ilmoittautui al-Qaida eikä Isis. Järjestöjen välinen ero ei ole kaikille selvä. Ryhmä al-Qaidan loikkareita perusti Isisin ideologisten erimielisyyksien jälkeen. Al-Qaidan perustajalle Osama bin Ladinille tärkeintä oli toiminta länsimaita, erityisesti Yhdysvaltoja, vastaan.
Isisin johtajan Abu Bakr al-Baghdadin mielestä toiminnan painopisteen on sen sijaan oltava islamin ydinalueilla. Hänen tavoitteensa on vallata Syyriasta käsin islamin pyhimmät alueet Arabianniemimaalla. Isisin viimeaikaisten tappioiden valossa tavoitteen toteutuminen näyttää entistäkin epätodennäköisemmältä.
Syyrian ja Irakin vahvin jihadistijärjestö on Isis eikä al-Qaida. Ovatko Isisin taisteluista palaajat vaara Euroopalle, järjestön toiminnan painopistehän on muslimimaissa? Palaajien vaarallisuutta ei todellakaan voi vähätellä, sillä terroristimaailmassa näkemykset ja toiminnan kohde muuttuvat nopeasti. Siksi jihadistien virta Syyriasta Turkin kautta Eurooppaan on estettävä.
Isis on vaarallinen myös Turkille. Kurdilaista sanontaa käyttäen Turkin yhteistyöstä sen kanssa voi sanoa, että maa ruokkii povellaan myrkkykäärmettä, joka voi purra myös suojelijaansa. Turkista on tullut Välimeren Pakistan, terroristien taustavoima. Satoja Turkin kansalaisia taistelee Syyriassa Isisin riveissä. Jo syksyllä 2013 Turkin silloinen presidentti Abdullah Gül esitti huolensa heidän aiheuttamastaan vaarasta.
Helsingissä tänä viikonloppuna järjestettävä matkamessut ovat yksi alkuvuoden suosituimmista tapahtumista, ja Turkki yksi sen suurimmista näytteilleasettajista.
Niiden, jotka suunnittelevat lomamatkaa Turkkiin, kannattaa lukea matkailumainosten sijasta internetistä tietoa maan turvallisuustilanteesta.
Kirjoittaja on Lähi-idän tilannetta Helsingistä käsin seuraava tietokirjailija ja vapaa tutkija.