Hallitus päätti kehysriihessä leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että valtio säästäisi vuodessa 50 miljoonaa euroa. Fifin saamien tietojen mukaan leikkaus on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Voi olla, ettei hallitus pysty toteuttamaan päätöstään ainakaan niin, että siitä koituisi säästöä valtiolle.

Tämä johtuu siitä, että valtio ei vastaa työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisesta osasta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamisesta huolehtii työmarkkinajärjestöjen hallinnoima Työttömyysvakuutusrahasto (TVR). Se välittää työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut ja valtion maksaman perusosan työttömyyskassoille, jotka maksavat korvaukset ansiosidonnaista saaville työttömille.

TVR:n toimitusjohtaja Heikki Pohja ihmettelee kehysriihessä tehtyä päätöstä.

”Minulle on mysteeri, miten tämä on ajateltu toteuttaa.”

Valtio maksaa kaikille Suomen työttömille saman summan: työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiosidonnaisen perusosa ovat siis samansuuruiset, eli 32,66 euroa päivässä. Sen päälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa nauttivat saavat työnantajien ja työntekijöiden maksuista sekä työttömyyskassojen varoista koostuvan ansiosidonnaisen osan.

Perusosan leikkaaminen ainoastaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilta ei ole nykylainsäädännön puitteissa mahdollista. Ansiosidonnaista osaa voitaisiin leikata työmarkkinaosapuolten päätöksellä, mutta sen leikkaaminen ei toisi valtiolle säästöjä, koska sitä ei rahoiteta valtion kassasta.

Ansiosidonnaisen päivärahan perusosan leikkaaminen puolestaan edellyttäisi ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan kytköksen purkamista lakimuutoksella.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden professorin Toomas Kotkaksen mukaan on periaatteessa mahdollista muuttaa järjestelmää sellaiseksi, jossa korkea ansiosidonnainen osa leikkaisi perusosaa osittain tai kokonaan. Näin suurista työttömyysturvaa koskevista muutoksista sovitaan kuitenkin käytännössä aina kolmikannassa.

”Käytännössä kyse olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitusmallin muutoksesta”, Kotkas sanoo.

”En kuitenkaan usko, että niin työntekijä- kuin työnantajapuolikaan suostuisi helposti sellaiseen järjestelyyn, jossa pelkästään ansiosidonnaisen perusosaa laskettaisiin.”

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus saattaa olla mahdollista toteuttaa, mutta se vaatisi monimutkaisen järjestelyn ja muuttaisi nykyistä käytäntöä, jossa valtio tukee kaikkia työttömiä samalla summalla.

Avoimeksi jää kysymys siitä, tiesikö hallitus itsekään, mistä se kehysriihessä sopi.

Fifin tavoittamat hallituslähteet eivät suostuneet kommentoimaan aihetta nimellään. Eräs nimettömänä pysyttelevä haastateltava pitää leikkauksen mukaan ottamista kehyspäätökseen ”hyvänä peliliikkeenä”, koska siitä joudutaan syksyn neuvotteluissa todennäköisesti luopumaan. Lähteen mukaan on kuitenkin epäselvää, tiesikö valtiovarainministeri Jutta Urpilainen neuvotteluissa, mitä leikkauspäätös tarkoittaa.

Lukuisista yrityksistä huolimatta Urpilaiselta ei saatu kommentteja. Myöskään Urpilaisen valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori ei suostunut haastatteluun.