Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen kärkihahmo Kati Pulli, 33, on muuttanut Animalian uusista toimitiloista Sörnäisistä takaisin Alppilaan, jossa Animalian toimisto oli vielä vuonna 2012. Nyt Pullin työnantaja on SEY eli Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. SEY:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö siirtyy yksityisyrittäjäksi.

”Suuri konkreettinen muutos työpäivissäni on hyvien lounaspaikkavaihtoehtojen katoaminen. Ennen oli Veganissimo, nyt on Alppilan Alepa”, Pulli sanoo. Lähinnä vegaaniruokaa syövälle Alepan tarjonta on melko riittämätöntä.

Pulli on työskennellyt yhteensä viisi vuotta Animalian toiminnanjohtajan. SEY:n toiminnanjohtajana Pulli pääsee monin paikoin jatkamaan jo Animaliassa aloittamaansa työtä esimerkiksi eläinsuojelulakiuudistuksen parissa. Pulli nostaa sen lähitulevaisuuden työtehtäviensä kärkeen.

Eläinsuojelulakiuudistus on suurin yksittäinen eläinten tulevaisuuden hyvinvointiin vaikuttava asia, joten Pulli haluaa käyttää sen valmisteluun aikaa. Tuleva laki vaikuttaa noin kahdenkymmenen vuoden ajan eläintenpidon vaatimuksiin ja määrittelee sekä tuotanto- että seuraeläinten elämää.

”Myös seuraeläinten kohdalla on mietittävä, mitkä lajit soveltuvat ihmisen hoitoon. Onko lemmikkilinnulle tavallisessa kodissa koskaan mahdollista antaa riittävästi tilaa lentää?”

Pulli on mukana uutta eläinsuojelulakia valmistelevan työryhmän ohjausryhmässä, joka on kokoontunut kaksi kertaa. Työryhmä, jonka työtä ohjausryhmä ohjaa, kokoontuu tiiviimmin. Työryhmän työn tulisi olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta istuva eduskunta pääsisi päättämään lakiuudistuksesta.

”Nyt on vielä hyvä fiilis. Olemme vasta työn alussa ja perusasioissa. Puhumme eläimen itseisarvosta ja kunnioituksesta, eli asenteissa on päästy valtavasti eteenpäin.”

Pulli tietää, että kun keskustelussa päästään eläintenpidon konkreettisiin muutoksiin, niin luvassa ovat todelliset väännöt. Syy eläintenpidon puutteisiin löytyy lähes aina rahasta. Tuotantoeläinten on oltava omistajilleen tuottavia. Tuottavuus ja lajityypillinen elämä eivät kuitenkaan lyö aina toisiaan korvilleen, mistä kertovat esimerkiksi ulkokasvatettavat siat.

”Eläinten pidon on oltava sellaista, että eläimillä on kunnollinen mahdollisuus liikkua ja käyttäytyä lajityypillisesti. Esimerkiksi ketuille ei ole mahdollista antaa tuotanto-olosuhteissa tarpeeksi liikkumatilaa ja virikkeitä, siksi turkistarhaus on lopetettava.”

Aikaisemmassa työssään Animaliassa Pulli loi suhteita eduskuntaan ja sidosryhmiin ja siitä on hyötyä hänen uudessa työssään. Uutta sisältöä työhön tulee seura- ja harraste-eläinasioista, jotka eivät ole Animalian agendalla, sekä SEY:n laajasta eläinsuojeluvalvojien ja vapaaehtoistoimijoiden verkostosta.

Pulli toivoo, että Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto saisi jatkossa entistä enemmän aikaan, ja järjestön toiminta muuttuisi tavoitteellisemmaksi. Luvassa on paljon strategista suunnittelua ja konkreettisten tavoitteiden asettamista ja saavuttamista.

Aikaisemmin tarkastuseläinlääkärin ja pieneläinlääkärin tehtävissäkin työskennellyt Pulli kuvailee fiilistään uudessa tehtävässään innostuneeksi, mutta rauhalliseksi.

Millaisia kesäterkkuja uudella toiminnanjohtajalla on Fifin lukijoille? Älä ota kesäkissaa?

Pullia naurattaa, mutta hän vakavoituu nopeasti.

”Ikävä kyllä sekin on yhä ajankohtainen asia. Ei toivottavasti niinkään Fifin lukijoille.”

Pulli miettii hetken ja jatkaa sitten:

”On edelleen kaikkien meidän vastuulla, miten eläimet voivat. Sitä ei voi sysätä vain eläinsuojelujärjestöjen ja poliittisten päättäjien vastuulle. Jos sulkee omat silmänsä epäkohdilta, niin on edesauttamassa sitä, että eläimiä kohdellaan huonosti. Valinnat siitä, miten täällä eläimiä kohdellaan, tapahtuvat pitkälti kaupassa.”