Voima teetti lokakuussa valtiovarainministeriöllä laskelman siitä, kuinka paljon kunnat saisivat verotuloja, jos kunnallisvero laajennettaisiin koskemaan pääomatuloja.

Tällä hetkellä kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista. Näin ollen pelkillä pääomatuloilla elävät eivät osallistu kunnallisten palveluiden kustantamiseen.
 Jos kaikista pääomatuloista perittäisiin kunnallisveroa, kunnat saisivat lisätuloa vuodessa 1,5 miljardia euroa.

Jos veroa perittäisiin vain 50 000 euron ylittävältä osalta, lisätuloa kertyisi 610 miljoonaa euroa vuodessa.

Laskelmat perustuvat viime vuoden tuloihin.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti marraskuun alussa pääomatulojen verottamista kunnissa. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan eduskuntapuolueista sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset suhtautuvat veroon myönteisesti.

Satojen miljoonien lisätulot kunnille eivät kuitenkaan vakuuta kaikkia asiantuntijoita ja poliitikkoja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Antti Moisio näkevät suurimpina ongelmina alueelliset erot ja pääomatuloveron tuoton vuotuisen heilahtelun.

Pääomavero tuottaa noususuhdanteessa huomattavasti enemmän kuin laskusuhdanteessa, koska noususuhdanteessa ihmiset saavat enemmän pääomatuloja.

”Tästä syystä pääomaveroa ei ekonomistien mielestä tulisi käyttää kuntien rahoittamiseen”, Moisio toteaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilmakunnas suhtautuu veroon hieman optimistisemmin. Jotta vero toimisi, valtion pitäisi huolehtia siitä, että veron tuotto jakautuisi eri kuntien kesken tasaisesti eikä sen vuotuinen heilahtelu yllytäisi kuntia törsäilemään hyvinä aikoina.

”Nykyisessä tilanteessa ei ole huono idea ohjata pääomaverotuloja kunnille. Nämä ovat kuitenkin poliittisesti tehtäviä päätöksiä”, Ilmakunnas sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi torjuu pääomatuloista perittävän kunnallisveron sillä perusteella, että ne ihmiset, jotka saavat vain pääomatuloja, rahoittavat kuntien palveluita valtion kautta.

”Vain pääomatuloja saavat osallistuvat kuntien palveluiden maksamiseen siten, että heidän pääomaveronsa menee valtiolle ja valtio maksaa valtionosuuksia kunnille. Kaikki verot käytetään palveluiden rahoittamiseen, kysymys on vain tekniikasta”, Sasi kommentoi Helsingin Sanomissa.

Mihin lukuihin hän perustaa arvionsa? Sasi kertoo sähköpostitse, että ”luvuilla ei ole merkitystä, koska kyse on järjestelmän toiminnasta”.

Sasin väite ei pidä paikkaansa, jos pääomatuloverosta kertynyttä rahapottia tarkastellaan viime vuoden luvuilla.

Kuntien menot olivat vuonna 2012 yhteensä 41,4 miljardia euroa. Menojen rahoittamiseksi kunnat perivät ansiotuloista noin 17 miljardia euroa kunnallisveroa. Lisäksi kunnat saivat tukea valtiolta yhteensä 8,1 miljardia euroa.

Valtio ei erikseen korvamerkitse pääomatuloista saatavia verotuloja, vaan rahat käytetään tasaisesti kaikkien tehtävien hoitamiseen. Pääomatuloista saatavilla vero-euroilla rahoitettiin valtionosuuksia viime vuonna karkeasti arvioiden 270 miljoonan euron edestä. Se on summa, jolla pääomatuloja saavat rahoittivat kuntien tehtäviä ja palveluja. Summa on ainoastaan 0,7 prosenttia kuntien menoista.

Ansiotuloista veroja maksavat kansalaiset puolestaan kustantavat ensin valtionosuuksien kautta 2,6 prosenttia ja lisäksi kunnallisveroilla 41 prosenttia kuntien menoista. Näin ollen tavalliset palkansaajat rahoittavat sekä valtion että kuntien palvelut. Ainoastaan pääomatuloja nauttivat maksavat kuntien palveluista suhteellisesti huomattavasti pienemmän summan.

Vuonna 2012 suomalaiset saivat ansiotuloja 118 miljardia euroa ja pääomatuloja 10 miljardia euroa. Jotta palkansaajat ja pääomatuloista nauttivat osallistuisivat suhteellisesti yhtä suurella osuudella kuntien toiminnan rahoittamiseen, kuntien tulisi saada pääomatuloista lisää veroja noin miljardi euroa vuodessa. Se on sattumalta sama summa, joka kuntien tulisi leikata menoistaan.

Kimmo Sasi ei näe nykytilanteessa ongelmaa.

”Tilanne on oikeudenmukainen. Veronmaksajalle veron määrä on tärkein”, Sasi toteaa sähköpostitse.

Niinpä. Viime vuonna ansiotuloista maksettiin veroja keskimäärin 21 prosenttia. Pääomatuloista maksettiin sen sijaan vain 18 prosenttia.

———-

Verojen korotukset takaisin arsenaaliin!

Keskustelu kuntien taloudellisesta tilanteesta heräsi, kun Suomen hallitus ilmoitti lokakuussa, että kuntien menoja on sopeutettava, eli leikattava miljardilla eurolla. Sen jälkeen eri ministeriöt ilmoittivat vuorotellen, ettei miljardiluokan leikkauskohteita tahdo löytyä.

”Tällä aikataululla miljardia ei saada säästettyä pelkästään tehostamalla. Jos menoja supistetaan ja samalla tuotokset pienenevät, niin eihän se paranna tuottavuutta”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Antti Moisio toteaa Voiman haastattelussa.

Moisio viittaa siihen, että esimerkiksi hoitohenkilökuntaa vähentämällä tuottavuus ei parane, jos jäljelle jäävät työntekijät eivät kykene tuottamaan samoja palveluja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas näkee kuntien talousahdingossa myös positiivisia puolia.

”Ainakin saadaan stoppi sille, että eduskunta säätää jatkuvasti kunnille uusia tehtäviä, muttei mieti, miten ne voidaan hoitaa”, Ilmakunnas sanoo.

Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Raimo Sailas haukkui Etelä-Suomen Sanomissa 5. marraskuuta ministeriöiden leikkauslistoja hyödyttömiksi, sillä osa kuntien tehtävistä siirtyy takaisin valtiolle.

”Jään vähän ihmettelemään, miten kouluja käyneet sivistyneet ihmiset viitsivät sellaista ehdottaa. Sillä ei ole mitään tekemistä kestävyysvajeongelman ratkaisemisen kanssa”, Sailas kritisoi.

Kuntien edunvalvontajärjestö Kuntaliitto ilmoitti lokakuussa, että leikkauslistojen tekeminen ei kuulu heille. Kuntaliiton mielestä poliitikkojen pitää tehdä arvovalinnat itse. Samaa mieltä ovat Voiman haastattelemat kuntatalouden asiantuntijat.


Palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilmakunnas toivoo, että poliitikot pohtisivat nyt sitä, mitkä tehtävät ylipäätään kuuluvat kunnille ja mitkä valtiolle. Hän pitää ongelmallisena sitä, että valtiovarainministeriö tarjoaa ratkaisuna kestävyysvajeeseen ainoastaan menojen leikkauksia.

”Verojen korotukset on poistettu arsenaalista kokonaan.”