Etelä-Venäjällä Voronežissa on käyty jo yli vuoden ajan taistelua luonnonsuojelijoiden ja kaivosyhtiön edustajien välillä. Uralin kaivosyhtiö UGMK haluaa aloittaa työt merkittävien nikkeliesiintymien hyödyntämiseksi viimeistään vuonna 2014, mutta paikalliset asukkaat pelkäävät alueen saastuvan asuinkelvottomaksi. Nikkelin louhinnan ympäristövaikutuksia on saatu aiemmin todistaa muun muassa Siperian Norilskissa, joka listattiin vuonna 2007 maailman kymmenen saastuneimman paikan joukkoon.

Voronežin alueen nikkeliesiintymä on Venäjän kolmanneksi suurin. Maaperän nikkeli- ja kuparivarannoista on tiedetty jo 1960-luvulta lähtien, mutta niiden käytöstä julistettiin kilpailu kaivosyhtiöille vasta vuonna 2011. Esiintymät sijaitsevat Donin sivujoen Hopjorin rannoilla. Joki ja sen rannat ovat Venäjän puhtaimpia, ja alueella asuu uhanalaisia lintu- ja eläinlajeja.

Kaivosyhtiö UGMK vakuuttaa tiedotteissaan kaivostoiminnan lisäävän alueen hyvinvointia, sillä kaivokset toisivat mukanaan työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Yrityksen oman arvion mukaan alueelle voidaan odottaa jopa 4 000 uutta työpaikkaa.

Viime vuoden puolella julkaistussa Kommersant-lehden haastattelussa paikalliset suhtautuivat lupauksiin epäillen, sillä kaivostyöläiset muuttaisivat todennäköisesti alueelle muualta. Uudet työpaikat eivät korvaisi Hopjor-joen seudun perinteisiä elinkeinoja kuten kalastusta, vuohien kasvatusta ja maanviljelyä.

Ympäristönsuojelijat ovat huolissaan kaivossuunnitelmista myös siksi, että Hopjor-joen seutu on hedelmällistä mustanmullan maata. Ruuantuotannon kannalta maan valjastaminen kaivostoiminnan käyttöön on lyhytnäköistä.

”Puhdas luonto aiotaan uhrata raaka-aineen vuoksi, jota riittäisi kuitenkin vain noin 30 vuodeksi”, sanoo Moskovassa asuva ympäristöaktivisti Jevgenia Tširikova.

Jevgenia Tširikova on tullut aiemmin tunnetuksi kansanliikkeestä, joka vastustaa Moskovan ja Pietarin välille rakennettavaa moottoritietä Moskovan lähellä Himkissä. Valtatiesuunnitelma jättää alleen vanhan tammimetsän, jota on osin alettu jo kaataa. Tällä hetkellä Himkin taistelu on odottavassa vaiheessa: ranskalaista urakoitsijayhtiötä Vinciä vastaan on nostettu oikeuskanne, jonka päätöksestä ei ole vielä tietoa.

Helsingin-vierailullaan Tširikova halusi puhua Himkin sijaan Voronežista, sillä tapaus on jäänyt ulkomailla vähälle huomiolle. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat vakavia kansainvälisestikin.

”Halusin puhua tästä aiheesta nimenomaan Suomessa, sillä täällä ymmärretään millaisia ympäristöriskejä nikkelin louhintaan liittyy”, Tširikova sanoi viitaten Talvivaaran kaivoksesta kantautuneisiin uutisiin.

”Suomessa on kuitenkin kansalaisyhteiskunta. Täällä luontoa voi puolustaa ilman, että joutuu hakatuksi.”

Voronežin ympäristöaktivistit ovat kohdanneet painostusta ja suoraa väkivaltaa. Toukokuussa järjestetty mielenosoitus päättyi väkivaltaisesti kaivosyhtiön vartijoiden otettua yhteen aktivistien kanssa. Novaja gazeta uutisoi aiheesta ja kertoi yli kymmenen ihmisen loukkaantuneen. Save Khoper -järjestön mukaan poliisi on lisäksi tehnyt sen edustajien koteihin ratsioita.

Myös Jevgenia Tširikova on joutunut viranomaisten painostuksen kohteeksi. Himkin protestien aikaan hänen miehensä insinööritoimiston asiakkaille oli lähetetty nimettömiä kirjeitä, joissa kerrottiin kyseisen pienyrityksen rahoittavan terrorismia. Tširikovaa itseään on uhkailtu, ja hän on ollut pidätettynä Himkin mielenosoitusten vuoksi. Helsingissä hän kertoi juoksevansa päivittäin pitkiä juoksulenkkejä, jotta pysyisi hyvässä kunnossa tulevaisuudessakin. Tunnettu ympäristöaktivisti ei voi koskaan tietää, minne seuraavaksi joutuu.

”Ensisijaisesti ajattelen olevani äiti, ja vasta toisena tärkeysjärjestyksessä tulee yhteiskunnallinen toiminta. Pyrin olemaan ajattelematta uhkauksia: jos minua tullaan hakemaan, mietin sitä sitten. Haluan pitää elämäni tasapainossa”, Tširikova kuvaili selviytymiskeinojaan.

”Nikkelikaivoksen vastustajat ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat hengittää puhdasta ilmaa. Mutta Putinin Venäjällä luonnonsuojelijakin on vaarassa.”

Voronežin toukokuisen mielenosoituksen rikostutkinta on yhä kesken. Vartiointiyrityksen edustajat ja aktivistit ovat eri mieltä siitä, kuka aloitti väkivaltaisuudet. Tämä ei myöskään käy selvästi ilmi aktivistien kuvaamalta videolta. Sen sijaan videolla näkyy, että poliisi oli paikalla, mutta ei yrittänyt puuttua mellakkaan.

Aiempien esimerkkien valossa ympäristöaktivistien tilanne ei näytä hyvältä: oikeusturvaa ei ole, kun vastassa ovat suuromistajien liiketoimet. Raha on puhunut aiemmin paitsi Himkissä, myös vuoden 2014 talviolympialaisiin valmistautuvassa Sotšissa. Olympiakyläjärjestelyjä tutkinut aktivisti Suren Gazarjan sai hiljattain poliittisen turvapaikan Virosta.

Himkin valtatieprojektin aikana kesällä 2010 radikaalit antifasistit järjestivät mellakan kaupungintalolle, jossa vaadittiin metsän suojelemista. Väkivaltaisessa mielenosoituksessa heiteltiin kiviä ja räjäytettiin savupommeja. Vaikka antifasistien ryhmä koki luonnonsuojelijoiden asian omakseen, Jevgenia Tširikova ei vieläkään näytä muistelevan tapausta mielellään.

”Mielenosoitusten pitää olla väkivallattomia. Radikalismi ei ole koskaan johtanut pysyviin tuloksiin. Ainoa keino saada jotain todellista aikaan on tuoda ongelmia julkisuuteen, mutta se on aina tehtävä rauhanomaisin keinoin.”

Voronežissa nikkelin louhimista vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut järjestäjien mukaan kolmesta kymmeneen tuhatta ihmistä. Ympäristönsuojelijat ovat saaneet tärkeää tukea Donin alueen kasakoilta. Atamaanit eli kasakkapäälliköt ovat näkyvästi esillä myös internet-kampanjoissa.

Tširikova on huolissaan tavallisten ihmisten oikeudesta osoittaa mieltään. Helsinkiin kokoontuneelle yleisölle hän oli tuonut näytille valokuvia, joissa toukokuun mielenosoituksessa pahoinpideltyjen ympäristöaktivistien vammat näkyvät selvästi.

”Koen velvollisuudekseni on kertoa Voronežin asukkaiden kamppailusta kaikille, Suomessa ja Euroopassa. He eivät ole nuoria naisia värikkäissä sukkahousuissa vaan pääosin tavallisia maanviljelijöitä. Madonna ei tule koskaan ottamaan kantaa heidän puolestaan.”

Jevgenia Tširikova Twitterissä.

Nikkelikaivosta vastustavan kansanliikkeen kotisivut.