Jättikaatopaikan rakennustyöt aloitettiin salassa alueen asukkailta. Kuva: Viktor Kokarev

Arkangelilaisilta evättiin kansanäänestys

Teksti Oksana Chelysheva

Moskovan jäteongelmaa ratkotaan rakentamalla jättikaato­paikka Arkangelin alueelle. Hanke on aloitettu salassa ja sitä pidetään vakavana ympäristöuhkana alueen luonnolle ­ ja vesistöille.

Venäjän korkein oikeus eväsi kesäkuun lopulla Arkangelin alueen asukkaiden oikeuden äänestää alueelle kaavaillusta jättikaatopaikasta. Korkeimman oikeuden päätös kumosi aiem­man alemman oikeusasteen puoltavan päätöksen.

Šiesin kylään on rakenteilla jätteiden hautauspaikka. Se on yritys ratkaista Moskovassa pitkään jatkunutta jäteongelmaa. Tarkoituksena on kuskata Moskovan roskat tuhannen kilometrin päähän Šiesin kylään. Suomen mitta­kaavassa tämä tarkoittaisi Helsingin roskien kuljettamista Saariselälle.

Hanke on nostattanut laajoja protesteja Arkangelin ja Komin alueilla. Helmikuussa mieltään osoitti kolmessa kaupungissa lähes 20 000 ihmistä. Hanketta on valmisteltu salassa, ja 300 hehtaarin kaatopaikkasuunnitelmat tulivat alueen asukkaiden tietoon sattumalta, kun joukko metsästäjiä huomasi laajat avohakkuut Šiesin läheisyydessä.

Alueella hanketta ajaa voimallisesti Arkangelin kuvernööri Igor ­Orlov. Hän itse valitti oikeuden myöntämästä kansanäänestyspäätöksestä korkeimpaan oikeusasteeseen. Vedomost-lehden uutisen mukaan Orlov kuvaili ”96 prosentin” kaatopaikan vastustajista olevan ”mitättömyyksiä, jotka eivät tarkoita mitään ja joilla ei ole nimeä”.

Alueen luonnolle hanke on merkittävä uhka. Kaatopaikka rakennetaan soiseen maaperään keskelle haurasta erämaata ja suurten jokien tulva- ja valuma-alueita. Vesistöverkosto sisältää pohjavesien lisäksi noin 140 pientä virtaa, jotka laskevat eri jokiin. Kaatopaikka sijaitsee Vychegda-joen läheisyydestä, joka on Vienajoen tärkein sivujoki. Viena laskee edelleen Vienanmereen.

Jos kaatopaikka koskaan valmistuu, sinne on tarkoitus 20 vuoden aikana kuskata Moskovasta rautateitse yhteensä 10 miljoonaa tonnia jätettä. Šiesin kaatopaikkaa ei ole tarkoitettu kierrätystoimintaan, vaan jätteet on tarkoitus haudata alueelle lajittelematta.

Vastustajat ovat turhaan vedonneet presidentti Vladimir Putiniin. Interfaxin jutussa toukokuun puoli­välissä kerrottiin Putinin todenneen, että ­alueen kuvernöörin ja Moskovan pormestarin ei olisi pitänyt tehdä tällaisia päätöksiä kysymättä ensin alueen asukkaiden mielipidettä. Toukokuussa aluetta vartiomaan palkattujen yksityisten vartijoiden kerrotaan hyökänneen protestoijien kimppuun poliisin seuratessa tilannetta vierestä. Poliisi on puolestaan pidättänyt useita kymmeniä aktivisteja ja syyttänyt monia lain rikkomisesta.

Hankkeen vastustajat kertoivat netissä tuoreeltaan korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen aikovansa jatkaa taistelua sekä kaatopaikkaa vastaan että kansanäänestyksen puolesta.

Uusia kaatopaikkoja on suunnitteilla myös Karjalaan Äänisen läntiselle rannalle. Alueelle on suunnitteilla yhteensä kuusi kaatopaikkaa, joihin on tarkoitus mahduttaa 40–200 tonnia roskaa.

Yli kolmentoista miljoonan asukkaan Moskovassa tuotettiin vuonna 2018 koko maan roskista 16 prosenttia.

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics