Nettiritari

Teksti Ville Oksanen

Maanantaina 11. tammikuuta internetaktivisti Aaron Swartz löydettiin kotoaan kuolleena. 27-vuotias Swartz oli hirttäytynyt. Lähipiirin mukaan syynä tekoon olivat syyttäjän ajamat vakavat syytteet koskien Swartzin yritystä vapauttaa suuri joukko tieteellisiä artikkeleita JSTOR-verkkopalusta vapaaseen verkkojakeluun.

Aaron Swartzin ennenaikainen kuolema oli tragedia monella tasolla. Swartzin saavutukset verkkopalveluiden sisällön jakelussa käytettävän RSS:n kehittäjänä ja keskustelufoorumi Redditin perustajana ovat olleet laajasti esillä itsemurhaa seuranneessa julkisuusvyöryssä. Vähemmälle huomioille on jäänyt Swartzin rooli poliittisen internetaktivismin edelläkävijänä.

Internetin ja sen päällä toimivien sosiaalisten medioiden hyväksikäyttö on yksi politiikan megatrendeistä. Swartz oli ensimmäisiä alan toimijoita, joka käsitti tämän. Päinvastoin kuin nettiaktiivit yleensä, Swartz päätti myös oppia ymmärtämään politiikan toiminnan prosesseja kulissien takana. Tätä varten hän työskenteli esimerkiksi muutamia viikkoja palkattomana harjoittelijana Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2009.

Swartzille politiikka oli muutakin kuin kerran neljässä vuodessa tapahtuva äänestystapahtuma. Redditin myymisestä seurannut taloudellinen vapaus antoi Swartzille mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti hankkeisiin, jotka herättivät hänen mielenkiintonsa. Monet poliittiset teemat, esimerkiksi huumeiden vastaisen sodan lopettaminen ja kansalaisia hyödyttävään rahapolitiikkaan siirtyminen, osuivat tähän kategoriaan. Swartz oli mukana perustamassa Progressive Change Campaign Committeeta, kampanjaa, joka tähtää poliittisen lobbauksen täydelliseen uudelleenorganisoimiseen ja rakenteellisen korruption poistamiseen demokraattisen puolueen sisältä.

Yksi Swartzin keskeisistä tavoitteista oli yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden lisääminen. Logiikka tämän taustalla oli, että ilman läpinäkyvyyttä ei voida tietää, miten järjestelmä toimii. Se taas tekee vaikuttamisesta hyvin merkittävästi hankalampaa tai jopa mahdotonta. Swartzilla käytti työkalunaan Yhdysvaltain julkisuuslakiin pohjautuvia niin sanottuja FOIA-pyyntöjä, joilla voidaan vaatia viranomaisia toimittamaan tiettyä aihepiiriä koskevia aineistoja. Saadut tiedot Swartz julkaisi tähän erikoistuneella Muckrock-verkkosivustolla.

Swartzin taidot joutuivat varsinaiseen tulikokeeseen, kun USA:n sisältöteollisuus lähti ajamaan lainsäädäntöpakettia, jolla olisi asetettu Internet-operaattoreille ja -palveluntarjoajille täysin uusia velvollisuuksia valvoa ja kontrolloida verkkoa. Hollywood-studioita edustavan MPAA:n johtajan Chris Doddin suunnittelema hanke näytti olevan menossa väistämättä läpi. Sen takana oli laaja lista vaikutusvaltaisimpia senaattoreja molemmista puolueista ja hankkeen vastustajat yrityspuolella, kuten Google, keskittyivät alussa lähinnä vahinkojen minimoimiseen.

Swartz ei kuitenaan antanut periksi, vaan rakensi Demand Progress -verkkosivun, jolle tule nopeasti satojatuhansia seuraajia. Näiden tavallisten kansalaisten antama palaute riitti tällöin vielä CISPA-nimellä tunnetun lain käsittelyn siirtämiseen Kongressin uudelle toimikaudelle.

Tällöin uudelleenimettyä PIPA/SOPA-pakettia vastassa oli kuitenkin oman äänensä löytänyt teknologiasektori. Sen merkittävimmät lipunkantajat, kuten Google, Wikipedia ja Reddit oppivat käyttämään hyväksi suoraa suhdettaan kansalaisiin ja järjestivät 18. tammikuuta 2012 Internet Blackout Dayn, jolloin verkkosivujen etusivuilla vedottiin vaatimaan lakien kaatamista. Kampanjasta seuranneessa täysin ennennäkemättömässä palautemyrskyssä tuki lakihankkeille suli muutamassa päivässä.

Eurooppalaiset verkkoaktiivit pääsivät ratsastamaan samalla julkisuuden aallonharjalla, kohteenaan SOPA/PIPAa muistuttava ACTA-sopimus. Myös tämän sopimuksen läpimenoa oli pidetty etukäteen täysin varmana. Samoin kuin USA:ssa, verkkoyhteisön masinoima palautetulva riitti kuitenkin vakuuttamaan europarlamentaarikot siitä, että hanke ei nauti kansalaisten tukea.

Pelkkä verkkopalaute ei todennäköisesti olisi ollut yksin tarpeeksi. Sen tukena oli kuitenkin IT-teollisuuden ja akateemikkojen tekemä perusteellisempi analyysi ongelmista. Toisaalta yritysten panos ei olisi ollut yksinään riittävä hankkeiden kaatamiseksi. Siihen tarvittiin oikeaa ja laajaa verkkoyhteisön huolta, jolle piti löytää koordinoitu purkautumiskanava – minkä Swartz tarjosi Demand Progressin kautta.

Progressive Change Campaign Committee osoitteessa boldprogressives.org, Demand Progress osoitteessa demandprogress.org ja Muckrock osoitteessa Muckrock.com.

Kirjoittaja on Aalto-ylipiston tutkija ja Effi ry:n varapuheenjohtaja.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta & Anarkiaa 2019
Etnosoi 2019