Pudasjärven vastaanottokeskuksesta tuli maaliskuun lopussa Länsi-Saharan kansallisten oikeuksien näyttämö, kun lähes kaksi vuotta Suomessa turvapaikanhakijana asuneen Ali Lachen Elaabed ryhtyi syömälakkoon. Elaabed vaati hänen rekisteröinnissä tapahtuneen väärinymmärryksen korjausta.

Elaabed oli suomalaisviranomaisten toimesta kirjattu Marokon kansalaisena, vaikka hänen kotikaupunkinsa, Smara, sijaitsee Marokon miehityksen alla olevalla Länsi-Saharan alueella. Toistuvista pyynnöistään huolimatta korjauspyyntöön ei oltu näiden kahden vuoden aikana vastattu. Turhautuneena Elaabed käänsi oman kehonsa ainoaksi aseekseen.

Elaabedin syömälakko päättyi 17. päivä huhtikuuta Oulun sairaalassa. Nälkälakkonsa aikana hän ehti laihtua 12 kiloa. Elaabed siirrettiin takaisin Pudasjärven vastaanottokeskukseen hänen terveydentilansa tasaantuneen.

Maahanmuuttoviraston kanta ei syömälakon aikana muuttunut ja Elaabed on edelleen kirjattuna marokkolaisena.

Elaabed sai toistamiseen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ennen lakkonsa aloittamista, mutta on korostanut lakon liittyneen nimenomaan hänen oikeuksiinsa Länsi-Saharan kansalaisena kielteisen turvapaikkapäätöksen sijaan. Elaabed on kertonut paenneensa miehitetystä Länsi-Saharasta Marokon viranomaisten vainoa toimittuaan Länsi-Saharan itsenäisyyttä puolustaneena aktivistina.

Länsi-Saharan ja Marokon välinen konflikti vetää kansainvälisen yhteisön diplomatiantaidot tiukoille. Länsi-Sahara on ollut Marokon miehityksen alla vuodesta 1975 vapauduttuaan Espanjan siirtomaavallasta. YK:n tuomitsema miehitys jatkuu edelleen, eikä vuoden 1991 aselevossa YK:n Länsi-Saharan sahraweille lupaamaa kansanäänestystä ole vieläkään saatu täytäntöön.

YK on julistanut Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi (Non-Self-Governing Territory). YK:n siirtomaiden vapautusjulistus ei siten ole vielä Länsi-Saharassa toteutunut. Länsi-Sahara on maailman viimeinen siirtomaa. Smaran liittäminen osaksi Marokkoa on tulkittavissa miehityksen tunnustamisena, mikä on vastoin YK:n turvallisuusneuvoston kantaa.

Jos Marokko voittaa miehityksen jatkumisella tilanteen oikeutuksen itselleen, sahrawien näkymät oikeudesta omaan valtioon sumenevat vuosi vuodelta hämärämmiksi. Unohdettu konflikti on mahdollistanut Marokon vallan rakenteellistammisen alueelle muun muassa siirtolaisuuden ja taloudellisten hyötyjen ja kansainvälisten kauppasopimusten kautta. Useat Afrikan valtiot ovat tunnustaneet Länsi-Saharan oikeuden itsehallintoon.

Ali Lachen Elaabedin nälkälakkoprotestin ensimmäisten päivien jälkeen Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa huhtikuun alussa oli hiljainen tunnelma. Länsi-Saharan Ystävät Suomessa Ry:n edustajat José M. Sanches ja Teemu Matinpuro ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisarion edustaja Maima Mahmoud kertoivat Länsi-Saharan konfliktista, Ali Lachen Elaabedin kannanotosta ja terveydentilasta.

Tiedotustilaisuuden aikana Elaabedin kertoi omin sanoin syömälakkonsa syistä ja vaatimuksista Skypen välityksellä Mahmoudin tulkkaamana painottaen vaatimustaan hänelle annetun kansalaisuuden korjaamisesta.

Elaabed ei toiminnallaan pyrkinyt vahingoittamaan muita kuin itseään yrityksenään korostaa konfliktin vakavuutta ja viranomaisten kannanottojen vastuullisuutta. Länsi-Saharan kansalaisuuden huomiotta ottaminen on rikkomus YK:n päätöslauselmaa ja Länsi-Saharan oikeuksia kohtaan.

Elaabedin sanat ja olemus kertoi päättäväisyydestä. Nälkälakon aikana Länsi-Saharan ystävät Ry:n keräämä adressi kokosi lähes sata nimeä allensa, mutta tapauksen mediahuomio oli vähäinen. Maahanmuuttoviranomaisten yleinen linjaus nälkälakkoihin on niiden huomiotta jättäminen.

Länsi-Saharan konfliktin ratkaisu ei ole enää moneen vuoteen ollut sahrawien omissa käsissä. Unohdetun konfliktin kansalaiset on helppo pyyhkiä kartalta ja riisua aseista, kunnes jäljelle jää keho, josta tehdä viimeinen vastalause toistuvan välinpitämättömyyden lopettamiseksi. Ali Lachen Elaabedin henkilökohtaisesta kannanotto vaarantaa oma terveytensä Länsi-Saharan äänen kuulemiseksi jäi hiljaiseksi huudoksi. Tilanteen hyväksyminen on helpompaa kuin sen muuttaminen.

Konfliktin pitkittämisen vaara piilee kuitenkin juuri tyytymättömyyden ja turhautumisen patoutumisessa. Lupaukset tasa-arvosta ja itsemääräämisoikeudesta menettävät merkityksensä pettymysten tullessa arkea sahrawien äänten jäädessä yhä uudestaan kuulematta.

Länsi-Saharan ystävät Suomessa ry, Länsi-Saharan ystävät Facebookissa.

_______________

Marokon & Länsi-Saharan pitkittynyt kiista

Marokon miehittämät alue kattaa noin kaksi kolmasosaa Länsi-Saharan pinta-alueesta. Jäljelle jäävää osaa hallinnoi Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario (Frente Popular de Liberación de Saguía el Hamra y Río de Oro) ja alue on rajattu miehitysalueista Marokon rakentamalla aseellisesti valvotulla muurilla.

Miehityksen saatossa muurin takana elävien sahrawien pakolaisleireistä on vuosikymmenien aikana kehittynyt aavikkokaupunkeja ja kyliä. Pakolaisalueen ihmisten eläessä kansainvälisen ruoka-avun turvin, on Marokko hyödyntänyt Länsi-Saharan luonnonvaroja hyväksikäyttäen muun muassa Atlantin kalavesiä tonnikalakaupan kautta. Marokko on EU:n erityiskauppakumppani.

Riippumattomien toimittajien työ miehitetyillä alueilla on ongelmallista viranomaisten valvonnan ja sahrawien ilmaisunvapauden rajoituksien johdosta. Länsi-Saharan edustajat ovat kertoneet esimerkiksi Länsi-Saharan lipun esittämisen Marokon miehittämillä alueella olevan kiellettyä.

Suomi painottaa konfliktin kannanotoissa kansainvälisen oikeuden noudattamista neuvotteluteitse. Virallisten ja puolueettomien tietojen saaminen alueen ja konfliktin tilasta on kuitenkin ongelmallista Marokon hallitessa alueen tiedotusvälineitä rajoittaen vapaata tiedonkulkua.