Helsinkiläisen huvipuisto Linnanmäen laajentumishaaveet ja hotellihankkeet eivät ole mitään uutta, mutta nyt Alppilan asukkaille alkaa riittää.

Viimeksi asukasyhdistykset ja Räikkönen väänsivät kättä vuonna 2005, kun Linnanmäki tavoitteli neliskanttiseen vesilinnaan hotellia. Silloin suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta hanke ei ikinä toteutunut.

Nyt Helsingin kaupunki on aloittanut Linnanmäkeä ja sitä ympäröiviä Leninin- ja Alppipuistoja koskevan uuden asemakaavan suunnittelun.

Uuden asemakaavan myötä huvipuistoalueella sijaitsevat vesilinnat kunnostetaan ja otetaan uuteen käyttöön. Pyöreästä vesilinnasta tehdään monitoimiareena ja suorakulmainen vesilinna muutetaan pysäköintitaloksi. Myös huvipuistoalueen rajausta tarkistetaan.

Vuoden 2005 suunnitteluperiaatteissa linjattiin, että Alppipuiston ja Lenininpuiston rajaukset säilyvät nykyisinä eikä puistoalueille osoiteta uusia toimintoja. Uudessa suunnitelmassa ajoyhteys pysäköintitaloon on kuitenkin vedetty Lenininpuiston laitaa myöten, Kulttuuritalon vierestä.

Se voi olla kohtalokasta pienelle Lenininpuistolle, ja asukasyhdistykset, kuten Alppila Seura ja vastikään perustettu Puistojen ystävät, ovat ryhtyneet taistoon. 

Hyvä puoli on, että Alppipuiston ja Lenininpuiston kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät arvot selvitetään ja ne merkitään suojelumerkinnällä.

Sitä ennen niistä täytyy kuitenkin hankkeesta vastaavan kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Arja Kasasen sanoin ”nakertaa sieltä täältä”.

Risto Räikköstä ei asukkaiden huoli hetkauta. Puistojen puolustajien sähköpostilistalla levisi pari viikkoa sitten linkki videoon, jossa Räikkönen puhuu viime toukokuussa Tekniikan journalistien Presstekin jäsentilaisuudessa Linnanmäen tulevaisuudensuunnitelmista. Siinä hän ilmoittaa, että ensin hän ottaa viereiset puistot itselleen ja etenee pikkuhiljaa aina stadionin tornille asti.

Asukkaiden mahdollisen vastustuksen hän kuittaa leikkisästi toteamalla: ”Ainahan joku vastustaa, jos juuri se mänty kaadetaan, jossa hänen kissansa on tottunut kiipeilemään.”

Räikköselle ei tainnut tulla mieleen, että video päätyy asukkaiden katsottavaksi, ja heille puistot ovat vähän enemmän kuin pari mäntyä.

Asukkaille suunnattu kampanjoinnin aloitustilaisuus pidettiin Linnanmäen Kahvilla-kahvilassa 3. huhtikuuta, ja myös Räikkönen osallistui tilaisuuteen. Enimmän osan ajasta hän seisoi pää punaisena, kun asukkaat tivasivat, miksi hän pimittää tietoja laajentumissuunnitelmistaan ja vähättelee paikallisten huolta puistojen tuhoutumisesta.

Viimeistään tässä vaiheessa Räikköselle selvisi, että muutkin kuin Presstekin jäsenet ovat kuulleet hänen lennokkaista ideoistaan.

Nyt video onkin Linnanmäen huvipuiston omistavan Lasten Päivän Säätiön pyynnöstä poistettu Vimeo-palvelusta.

Kaupungilla on asemakaavamuutoksen pohjalla kaksi isompaa tavoitetta.

Ensimmäinen on, että vanhoille vesilinnoille halutaan uudet käyttötarkoitukset, koska ne ovat suojeltuja ja arvokkaita rakennuksia. Ne rapistuvat, mikäli ne pidetään tyhjillään. Mikäli linnoille löytyy sopiva käyttötarkoitus, ne peruskorjataan ja pidetään kunnossa. Toinen pitkän ajan tavoite on Linnanmäen pysäköinnin järjestäminen.

”Vesilinnoille on etsitty uutta käyttötarkoitusta pitkään, ja Linnanmäki ehdotti, että toisesta voitaisiin tehdä pysäköintitalo. Kävimme kaupunginmuseon kanssa keskusteluja siitä, voiko arvorakennusta muuttaa pysäköintitaloksi. Se ei lopulta ollut kaupunginmuseon mielestä huono vaihtoehto, koska julkisivuihin ei tarvitsisi tehdä muutoksia. Ratkaisu olisi rakennusten säilymisen kannalta ihan hyvä”, arkkitehti Kasanen kertoo.

Rakennetutkimuksissa on selvinnyt, ettei tila sovellu sisäilmaongelmien takia pitkäaikaiseen oleiluun. Jos siitä tehdään pysäköintitalo, katto voidaan poistaa jolloin ilma pääsee vaihtumaan.

”Koko ajan on ollut ongelmana, minne Linnanmäen asiakkaiden autot sijoitetaan. Nyt nämä kaksi asiaa loksahtavat paikoilleen: autot saadaan piiloon, ja linnalle uusi käyttötarkoitus.”



Jos pysäköinti siirretään vesilinnan pysäköintitaloon, Linnanmäen nykyiset maanpäälliset henkilöautopaikat Viipurinkadun ja Tivolitien varrella poistuisivat. Asukkaita kuitenkin epäilyttää, riittääkö uusi pysäköintilaitos Linnanmäen tarpeisiin, sillä sinne mahtuisi vain 500 autoa.

Mikäli suunnitelma pysäköintitalosta toteutuu, Lenininpuiston laitaa tulisi kesäviikonloppuna ajamaan noin 4 000 autoa päivässä. Se on asukkaiden mielestä kohtalokasta pienelle ja hiljaiselle, keitaanomaiselle puistoalueelle. Myös viereisen koulun oppilaiden turvallisuus ja mahdolliset pakokaasupäästöt huolettavat.

Kaupungin perusteena Lenininpuiston ajoyhteydelle on, että autoliikenne halutaan keskittää pääväylille eli tässä tapauksessa Sturenkadulle. Nopeasti pääteltynä tuntuu, että rakennushistorialliset arvot ovat kaupungille tärkeämpiä kuin asukkaiden viihtyvyys ja yleiset virkistysalueet. Kasanen kieltää tämän.

”Jos ajoyhteys menee Lenininpuiston laittaa pitkin, meidän pitää tutkia, minkälaista haittaa siitä tulee puistolle. Jos se taas tulee Tivolikujan kautta, niin tietä pitää leventää Alppipuiston puolelle. Ei ole helppoa löytää parasta ratkaisua.”

Kaavan osalta suunnittelu on vasta alkamassa, ja asukkailta tulleen palautteen perusteella ajoyhteysasia keskustellaan kaupunkisuunnitteluvirastossa uudestaan.

Kaupunki on aloittanut kaavan suunnittelun, vaikka Linnanmäellä ei ole vielä rahoittajaa projektille. Vesilinnojen kunnostus ja ajoyhteys pysäköintitaloon eivät ole kaupungin rahoittamia hankkeita. Kaupungin osuus on mahdollistaa suunnitelmat, jos rahoitus järjestyy. Kasanen myöntää, että se riski on aina olemassa, ettei rahoitusta löydy. Sille kaupunki ei voi mitään.

”Pyrimme aina siihen, että hanke ja sen toteuttamismahdollisuudet on selvitetty hyvin ennen kuin kaava tehdään. Lintsi on suunnitteluttanut vesilinnojen muutokset pitkälle, on selvästi suunnitelmien takana ja yrittää löytää rahoitusta. Vesilinnat sopisivat kunnostuksenkin jälkeen kaupunkikuvaan ja historiallisiin arvoihin.”

Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan kirjaamoon viimeistään tänään 17.4.2012. Seuraavaksi on vuorossa kaavaluonnoksen laatiminen, jonka jälkeen tehdään kaavaehdotus. Mikäli ehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa, niin se tulee voimaan arviolta loppuvuodesta 2013 ja rakentaminen voisi alkaa siitä parin vuoden päästä.

Pysäköintitalon ja ajoyhteyden rakentaminen tulisi maksamaan Linnanmäelle noin 40–50 miljoonaa euroa. Rahoituksen saaminen voi edellyttää, että Lasten Päivän Säätiö yhtiöitetään. Se ei Räikkösen mukaan muuttaisi Linnanmäen perusperustavoitetta eli ”hädänalaisten lapsien auttamista ja suomalaisten nuorten työllistämistä.”

Se ei Räikköstä haittaa, että lastensuojelun nimissä Lintsin nuoret kesätyöntekijät saavat raataa pienemmllä palkalla kuin McDonaldsissa ja käydä vessassa, jos töiltään ehtivät. Linnanmäen työoloista keskusteltiin viime kesänä, kun Ylen A-Studio teki aiheesta ohjelman.

Uuden ajoyhteyden lisäksi Linnamäellä on toiveissa saada lisää tilaa itselleen. Nyt kaupunki tutkii, mitä se tarkoittaisi puiston kannalta ja voiko rajan tarkistusta tehdä Sturenkadun puoleisella etelärinteellä. Puisto-, huvipuisto- ja katualueet ovat kaupungin omistamia, ja huvipuistoalue on vuokrattu Lasten Päivän Säätiölle.



Mutta miksi kaupunki haluaa niin kovasti avittaa Linnanmäkeä sen laajentumishaaveissa?

”Linnanmäki on Helsingin suosituin matkailukohde, ja kaupunki haluaa tukea huvipuiston toimintaa sillä tavalla kuin pystyy. Linnanmäki on kaupungille tosi tärkeä matkailuvaltti”, Kasanen perustelee.

Linnanmäen suhteen on tehty poikkeuksia aiemminkin. Alueen nykyisessä asemakaavassa todetaan, että Linnanmäelle saa rakentaa huvipuistoa palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, mutta kaavan mukaan laitteet eivät saa ylittää vesilinnojen korkeutta. 

Tästä määräyksestä on kuitenkin poikettu jo muutamaan otteeseen: Ukko-huvilaite, Raketti-huvilaite, Panoraama-torni ja maailmanpyörä ylittävät kaikki vesilinnojen korkeuden.



”Linnanmäen huvipuiston rakennelmia ja laitteita uudistetaan jatkuvasti, ja on katsottu, että huvipuiston laitteet saavat myös jossain määrin näkyä kaupunkikuvassa”, Kasanen toteaa.



Ja kyllähän ne näkyvät, kun Töölönlahden suunnalta katsoo, ja Lenininpuiston laidalle kuin vaivihkaa rakennetun uuden alueen laitteet häiritsevät jo nyt puiston rauhaa.

Miltä Kasasesta kuulostavat Räikkösen unelmat laajentua joku päivä Olympiastadionille asti?

”Eivät nämä ole uusia juttuja. Linnanmäki on vuosikymmeniä valitellut, että tila on liian pieni ja että heillä on laajentumispaineita ja pitäisi saada uusia laitteita. Kaupunki on aina vastannut, että kun tila on sellainen kuin on, pientä rajantarkistusta voidaan harkita, mutta aluetta rajaavat tontit ja puistot, niin se vaan on. Kyllähän huvipuisto varmaan haluaisi laajentua Olympiastadionille asti, mutta minun on hyvin vaikea nähdä sitä tapahtuvaksi.”



Linnanmäki haluaa myös julistautua Helsingin hauskimmaksi kaupunginosaksi. Huvipuistossa on mahdollista kesän aikana allekirjoittaa adressi, joka luovutetaan kesän lopuksi kaupunginjohtaja Pajuselle. Astuuko Lintsi samaan aikaan kaupungin varpaille, kun pyytää sitä tulemaan vastaan?

”En tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua, koska minulle päin he eivät ole esittäneet asiaa. En tiedä asiasta sen enempää kuin mitä olen lukenut lehdestä”, Kasanen sanoo.

Uusia kaupunginosia saa ehdottaa, mutta sellaisen perustaminen on Kasasen mukaan aika vaikea prosessi, jota ei usein tapahdu.

”Luulen, että kyseessä on leikkimielinen imagoasia heidän puoleltaan.”

Mikäli Linnanmäestä kuitenkin tulisi kaupunginosa, se ei saisi jatkossakaan laajentua ilman kaupungin lupaa ja naapuruston kuulemista. Linnanmäen ja Alppilan asukkaiden taistolle ei siis näy ainakaan toistaiseksi loppua.


Hankekortti osoitteessa: http://ptp.hel.fi/hanke/Applications/hanke/showdata.asp?sour=haku&AlueID=Kslk%202003-2034&makeprint=yes.

Ajankohtaista tietoa hankkeesta Laiturin sivuilla.