Kaksi jäsentä CrimethInc. Ex-Workers´ Collective (CWC) -kollektiivista, Bernie ja Noell, ovat ottaneet tehtäväkseen puhua anarkismista kahden ja puolen kuukauden ajan Euroopan kiertueellaan.

”Haluamme keskustella ihmisten kanssa vallankumouksellisista kamppailuista. Haluamme kertoa Yhdysvalloissa kokemamme ja näkemämme pohjalta, mikä mielestämme toimii ja mikä ei”, Bernie selittää kiertueen motiiveja.

CWC luennoi Helsingissä viime viikonloppuna. Yleistilaisuuden jälkeen haastattelemani Bernie toteaa, että nähtyään yleisömäärän hän olisi keskustelemisen sijaan mieluummin lähtenyt kanssamme kaduille mieltä osoittamaan. Nyt voimme vain arvailla, olisivatko ihmiset, mikäli mielenosoitusta olisi tosiaan ehdotettu, lähteneet kaduille vai kiinnostaako luennointi enemmän. Kai täytyy ajatella, että hyvähän se on, jos anarkismi kiinnostaa edes teorian tasolla!

Luento ainakin vaikutti kiinnostavan. Perjantai-iltana Uuden ylioppilastalon Mannerheim-sali pullisteli useista kymmenistä kuulijoista, kun Yhdysvalloista asti Suomeen saapuneet Bernie ja Noell käsiään heilutellen, selvästi artikuloiden ja vitsejä vakavan asian lomassa laukoen niin sanotusti ottivat yleisönsä.

Helsingissä tilaisuuden järjesti Helsingin yliopiston A-ryhmä. Tulevan toiminnan kannalta olisi ollut hyvä, jos järjestävä ryhmä olisi esittänyt hyödyllisiä kysymyksiä kaikkien yhdessä ratkottavaksi – ja jotain, joka olisi ajanut osanottajat toimimaan jossain lukuisista paikallisista anarkistisista projekteista. Pikainen listaus käynnissä olevista projekteista ei ehkä tavoittanut kaikkia, mikä on harmi, koska tilaisuus oli niin sanotusti hedelmällistä maaperää CrimethInc.inkin peräänkuuluttamien antiautoritaaristen ja -kapitalististen kamppailujen hypettämiseen.

Mutta kuinka syvällistä ja hyödyllistä keskustelua voidaan käydä tilanteessa, jossa osanottajien lähtökohdat poikkeavat toisistaan ehkä rajustikin, sekä luennoitsijoiden että muiden osallistujien ja myös yleisössä olevien välillä? Useiden keskustelutilaisuuteen osallistuneiden pohjatiedot anarkismista lienevät sen verran kattavat, että itse luennon sisältö ei tarjonnut kauheasti uutta. Joitain luennolla lauotut itsestäänselvyydet sekä tilaisuuden luennoitsija–kuuntelija-asetelma jäivätkin vaivaamaan, kun taas joiltain ne saattoivat mennä ohi.

Oli aika selvää, että tiedot esimerkiksi Helsingin tilanteesta eivät olleet alustajille kovin tuttuja. Eikä kai voi odottaakaan, kun kyseessä on yli kymmenen maata ja kymmeniä paikkakuntia ja erilaisia toimintaympäristöjä sisältävä kiertue. Saattaa olla, että kuulemamme sisältö olisi voinut olla hedelmällisempi, mikäli tilaisuus olisi pidetty sosiaalikeskuksessa tai vaikkapa infoshopissa yliopiston sijaan, tai jos alustajat olisivat kyselleet viimeistään keskustelutilaisuudessa, ellei jo aiemmin, Suomen poliittisesta tilanteesta, anarkistiliikkeestä ja täällä käydyistä ja käytävistä kamppailuista.

CrimethInc. on luonut itselleen myös Suomen anarkistipiireissä – ja niiden ulkopuolellakin – tunnetun brändin, joka on johtanut siihen, että kollektiivin tuottamiin kirjoihin, pamfletteihin ja julisteisiin tartutaan herkemmin kuin monien muiden ryhmien julkaisuihin, sisällöstä huolimatta. CWC:n kiiltäväkantiset, romanttista mellakkakuvastoa sisältävät lehdet tekevät kauppansa kymmenen euron hinnallakin. Anarkismiin ja paikallisiin kamppailuihin kohdistuvaa mielenkiintoa olisi hyvä herättää Suomessa laajemminkin.

Uskon meillä olevan opittavaa CrimethInc.in menetelmistä mitä julkaisuihin ja niiden tutuksi tekemiseen ja levittämiseen tulee, ja menin paikalle nähdäkseni mitä CWC:n taktiikoista voisi – jos voisi – soveltaa Suomessa käytettäväksi. Eniten minua kiinnosti kollektiivin julkaisutoiminta, jota tapahtumakutsussakin hehkutettiin.

Koska CWC:n julkaisuista ei luennolla puhuttu, kyselin Bernieltä tilaisuuden jälkeen Fighting for Our Lives -pamfletista, joka on tämän vuosituhannen suurilevikkisin anarkistinen julkaisu. Sitä on kollektiivin mukaan levitetty jo yli puoli miljoonaa kappaletta kansainvälisesti. Samanlaisiin lukuihin tuskin ihan heti anarkististen teemojen puitteissa päästään. Vaikka pitäisi.

Kelle tämä kymmenen vuotta sitten julkaistu tuotos on suunnattu?

”FFOL on tarkoitettu kenelle tahansa jaettavaksi, vaikka se uppoaa ehkä paremmin nuorisoon, koska pamfletissa on melko romanttinen lähestymistapa asioihin”, linjaa Bernie, joka itse on toiminut CrimethInc.issa jo silloin, kun Fighting for Our Lives julkaistiin.

Kollektiivi onnistui luomaan itselleen laajan länsimaisen jakeluverkoston, jonka ansiosta pamfletti saatiin leviämään kansainvälisesti. Pamflettia on lähetetty kirjojen ja levyjen (CrimethInc.-kollektiivi julkaisi ennen myös levyjä) mukana jakelijoille, edelleen tilaajille lähetettäväksi. Sen lisäksi, että pamfletin on voinut tilata CWC:lta tai ladata nettisivuilta, on sitä jaettu esimerkiksi lukuisissa protesteissa ja konserteissa.

”Jotkut perinteisemmät anarkistit paheksuivat julkaisua, koska heidän mielestään CrimethInc. yritti edustaa tai ottaa anarkismia omiin nimiinsä.”

Tilaisuudessa joku kysyi, miten CrimethInc.in vahva brändi logoineen sopii kapitalismikritiikkiin, jota se esittää. Selitykset vaihtelivat, mutta tässä kontekstissa, jossa CrimethInc.-brändi on tunnettu tosiasia, järkevin vastaus tuli Noellilta, joka painotti, että brändi itsessään ei ole ongelma, vaan olennaista on se, miten brändin takana oleva taho jakaa valtaa ja tukeeko se vallan keskittymistä vertikaalisesti vai horisontaalisesti, niin kuin CrimethInc. mielestään tekee.

Tärkein pointti, mitä alustuksessa ja sitä seuranneessa keskustelussa mielestäni (onneksi) toisteltiin, oli että auktoriteetteja, hierarkioita ja alistamista vastaan ei pidä toimia ainoastaan tiettyinä aikoina ja tietyissä paikoissa, vaan aina ja kaikkialla. Muun muassa tämän tekeminen ilman, että taannutaan skeneilyyn ja omien kanssa samaa mieltä olemiseen, on se mistä anarkismissa on minusta kyse.

Lähipäivien toimintaa Helsingissä: Stop Talvivaara -mielenosoitus keskiviikkona 14.11. Kokoontuminen Eduskuntatalolla kello 13.55, lähtö kello 14.15.

Mielenosoitus Venäjältä paenneen, Suomesta turvapaikan saaneen Pjotr Silajevin tukemiseksi ja Espanjan puuhaaman takaisinkarkotuksen vastustamiseksi keskiviikkona 21.11. Lähtö kello 18 Senaatintorilta.

Kirjoittajan nimi on pseudonyymi.