”Näillä jaloilla ei enää marssita, mutta kun kuulin tiesulusta kotini lähellä, päätin tulla”, sanoo Klaus Meyer, 78, ja laskeutuu pyöränsä satulasta. ”Muistan kyllä sen sodan jälkipyykin ja sen, miksi uusnatsien arvoja ei tule sallia.”

Dresden, helmikuu 2011. Samaan aikaan kun Pohjois-Afrikassa kansanliikkeet taistelevat demokratian puolesta, Euroopassa totalitarismi nostaa rumaa päätään. Dresdenin ilmapommitusten vuosipäivänä Euroopan uusnatsit pyrkivät esittelemään voimiaan yhteisellä suurmarssilla.

Antifasistit pystyttävät tiesulkuja ja onnistuvat pysäyttämään suurmarssin.

Kaupunkilaiset muistavat sodan ja 90-luvun natsimellakat. Heidän sympatiansa ovat antifasistien puolella.

13. helmikuuta 1945 Dresdenin taivas paloi. Liittoutuneiden ilmapommitukset syöksivät kaupunkiin 3907 tonnia palo- ja räjähdepommeja. 1500-asteiset ilmamassat syöksyivät taivaalle ydinräjähdystä muistuttavana sienipatsaana. 25 000 ihmistä kuoli. Sotavankina alueella ollut Kurt Vonnegut käytti tapahtumia Teurastamo 5 -teoksensa pohjana.

Pommitusten muistopäivä voisi hyvin muistuttaa sodankäynnin järjettömyydestä. Voisi, mikäli Saksan uusnatsit eivät olisi kaapanneet sitä.

90-luvun alussa uusnatsit keksivät valjastaa vuosipäivän käyttöönsä. Tuhansien osanottajien marssit kulkivat Dresdenin halki hajottaen ikkunoita, tunkeutuen tunnettujen vasemmistolaisten asuntoihin ja pahoinpidellen maahanmuuttajia.

Vuonna 2010 Saksan antifasistisen liikkeen kärsivällisyys loppui. Dresden Nazifrei -allianssi kutsui kokoon vastamielenosoituksen. Noin 12 000 kansalaistottelematonta mielenosoittajaa esti tiesuluin Euroopan suurimman uusnatsien marssin.

Helmikuussa 2011 oli uusintaerän aika.

Helmikuun 19. päivän aamuna Dresden muistutti konfliktialuetta. Poliittisen köydenvedon tuloksena kaupunki oli päättänyt sallia kolme erillistä äärioikeiston marssia sekä antifasistisen allianssin vastamielenosoituksen.

Dresden Nazifrei sai paikalle noin 20 000 mielenosoittajaa. Kirjailijat ja näyttelijät ilmaisivat liikkeelle tukensa. Liittopäivien varapresidentti Wolfgang Thierse (SDP) sekä Sachsen-Anhaltin sisäministeri Holger Hövelman (SDP) vaativat äärioikeistolaisen NPD-puolueen sekä uusnatsijärjestöjen kieltoa perustuslain nojalla.

Kaupunki oli tarkoitus jakaa eri mielenosoittajille osoitettuihin lohkoihin. 5 000 poliisista huolimatta yritys epäonnistui.

Päärautatieasemalla osa antifasistien kulkueesta tunkeutui mellakka-aitojen ja poliisirivistöjen läpi kaupungin äärioikeistolle osoitetulle puolelle. Mielenosoittajat jakautuivat operatiivisiksi pienryhmiksi ja sulkivat tärkeitä liikenneväyliä ja risteyksiä eri puolilla kaupunkia. Kaupungin sisääntuloteillä ihmismassat estivät natsien bussikuljetusten pääsyn Dresdeniin. Leipzigistä Dresdeniin pyrkinyt noin 700 uusnatsin joukko saarrettiin päärautatieasemalle.

Kirkkojen ja synagogien edustoilla pidettiin fasismin sekä pommitusten uhrien muistovalvojaisia.

Odotetusta noin 6 000 äärioikeistolaisesta Dresdeniin pääsi noin 2 000. Uusnatsien marssit estettiin kokonaisuudessaan.

Monin paikoin vastamielenosoittajien katusuluille valui vahvistuksia lähialueiden taloista. Reichenbachstrassella Joachim, 56, ja Ulrike, 52, Hirsch kertoivat seuranneensa tapahtumia ikkunastaan.

”Näimme väen kertyvän risteykseen ja päätimme tulla osoittamaan tukemme. Kukaties poliisiakin hillitsisi se, että paikalla on myös niin sanottuja kunnon kansalaisia”, Joachim totesi osoittaen paikalle ajavaa vesitykkiä.

Kaduilla juokseville mielenosoittajaryhmille huudeltiin kannustushuutoja.

”Rasismi ei ole mielipide. Se on rikos”, saneli ikkunaan levitetty banderolli.

Vieressä eläkeläispariskunta laski parvekkeeltaan ruokaa ja vesipulloja.

Solidaarisuudenosoitukset eivät jääneet vaille vastakaikua: kun vastamielenosoittajat ottivat yhteen natsien kanssa, kajahtivat huudot tähdätä kivet huolella ja varoa kadunvarsiin pysäköityjä autoja. Myös yhteenottoja poliisin kanssa kehotettiin välttämään.

Poliisi ei säästellyt voimiaan vastamielenosoittajien kuriin laittamiseksi. Ryhmien toimintaa yritettiin estää pampuin, vesitykein, kyynel- ja pippurikaasulla sekä juuri käyttöön saadulla uutuudella, pippuripellettikivääreillä. Tavanomaisia poliisijoukkoja vahvistamaan paikalle oli tuotu myös Spezialeinsatzkommandos-ryhmä. Kymmeniä aktivisteja loukkaantui, osa vakavasti. Poliisin tiedottajan mukaan 30 poliisia loukkaantui lievästi. Mielenilmausten yhteydessä pidätettiin 50 henkeä.

Päivän aikana poliisi suoritti myös rynnäkön Dresden Nazifrei -allianssin toimitiloihin, pidätti paikalla olleet sekä takavarikoi tietokoneet ja muun viestintälaitteiston. Paikalta kerätyn materiaalin perusteella on toistaiseksi pidätetty 79 antifasistia. Luetut syytekohdat vaihtelevat julkisesta rikokseen yllyttämisestä sekä salaliiton valmistelusta aina julkisrauhan häirintää uhkaavan toiminnan suunnitteluun.

Jälkikäteen Vihreiden John Lichdi on penännyt keskustelua joukkojenhallinnan sekä provokatiivisen voimannäytön rajoista. Die Linken André Hahn puolestaan piti mielenilmauksia parlamentaarisen keskustelun viemisenä suoran demokratian tasolle.

Allianssi ilmoitti, ettei tapahtuneen anneta uhata sen toimintaa. Uusnatsien marssit on tarkoitus estää myös ensi vuonna.

”Uusnatsien lisäksi vastustamme muutakin sortoa. Pidämme kiinni paitsi fasisminvastaisen toiminnan oikeutuksesta, myös kokoontumisvapaudesta”, toteaa allianssin puhemies Franziska Radtke.