”Viime vuoden loppukesästä me oltiin menossa porukalla naistenbileisiin…”

”…Mutta sitä ennen me oltiin pitseriassa kaljalla, ja ihmeteltiin sitä, että Helsingissä ei ole mitään vakituista tapahtumaa queerimpaan makuun. Siis ihmisille, jotka eivät tunne perinteistä nais–mies-kategorisointia omakseen.”

”Niinpä me päätettiin järjestää sellainen itse.”

Suvi Mattila ja Henna Räsänen kertovat innokkaasti Peijakas!-klubin synnystä. He ovat osa nelihenkistä kollektiivia, joka järjestää joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina queerfeminististä iltaa Helsingissä ravintola Mustassa Kissassa.

Peijakas! heijastaa tekijöidensä arvomaailmaa ja musiikkimakua. Vakituiset dj:t Stuffin’ Muffins ja Lady Chatterleyn rakastaja soittavat enimmäkseen elektroa, ja lisäksi klubilla käy vierailevia dj:tä ja bändejä. Mutta Peijakas! ei ole pelkkä musiikkiklubi. Ideana on tarjota turvallinen tila ja kohtaamispaikka samanhenkisille ihmisille, jotka eivät välttämättä tunne oloaan kotoisaksi esimerkiksi perinteisissä homobaareissa. Kaikki seksuaalisuudet ja sukupuolet ovat klubille tervetulleita.                               

Mutta entäs ne tavikset sitten? ”Ei me toimita ovipoliiseina, tai arvailla kuka ei kuulu joukkoon. On pelkästään hienoa, jos joku löytää klubilta uusia elämyksiä”,  Mattila sanoo. Esimerkiksi Libertéssä maaliskuussa järjestettyyn SuperPeijakkaaseen tuli joitain queer-kulttuurille vieraita tyyppejä bändin perässä.

”Kyllä ihan kaikki ovat tervetulleita, kunhan käyttäytyvät kunnolla ja kunnioittavasti.” 

Peijakas!-kollektiivi toimii tee-se-itse-filosofian hengessä. SuperPeijakas!-klubilla oli mukana muutama distro, joissa myytiin esimerkiksi zinejä ja hihamerkkejä. Klubilla ovat päässeet myös ensikertalaiset levyjä pyörittämään.

”On mahtavaa voida tarjota tällaiseen mahdollisuus. Vielä mahtavampaa on tietysti nähdä, että niin moni on kiinnostunut tämäntyyppisestä toiminnasta,” Räsänen sanoo. 

Toistaiseksi klubi on keskittynyt lähinnä musiikkiin. Järjestäjät ottavat kuitenkin ilolla vastaan ehdotuksia myös muunlaisesta ohjelmasta.

”Esimerkiksi joku queerfeministinen vj olisi hienoa saada bileisiin”, Mattila sanoo.

Helsingissä Peijakkaan kollektiivi on toiminut eräänlaisena pioneerinä. Ulkomailla vastaavaa toimintaa järjestetään enemmän. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Berliinissä on Mattilan ja Räsäsen mukaan enemmän tarjontaa. Miksi Suomessa ollaan tässä asiassa niin takapajuisia?

”Olisikohan syynä toi Suomenlahti?” Henna Räsänen kuittaa. ”Suomeen nyt tulee kaikki virtaukset vähän myöhässä muutenkin.”

Selvästi tällaista toimintaa on jo Suomeenkin kaivattu.

”Palaute klubi-illasta on ollut tosi positiivista! Ajateltiin ensin, että tänne tulisi vain kavereita, mutta joka kerralla on näkynyt uusia naamoja. Kritiikkiä ollaan saatu lähinnä siitä, että Musta Kissa on liian pieni tila. Bändi-iltana oltiin kyllä aika sillit purkissa. Mutta tiloja nyt on aina vaikea löytää, varsinkin kun halutaan pitää sisäänpääsymaksu nollassa tai mahdollisimman alhaalla.” 

Peijakas!-klubi Mustassa Kissassa pe 2.4.

Kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kollektiiviin sähköpostilla, peijakasklubi(at)gmail.com. Tilaa vievät ohjelmanumerot sopivat ehkä parhaiten SuperPeijakas!-klubille, joka järjestetään seuraavan kerran 19.6.