Mitä se lounatuuli tietää?

Teksti Olli-Pekka Haavisto

15 vuotta sitten Sitra maalaili uutta teollista Suomea, riskialttiin teollisuuden onnelaa. Samaa haavemallia käytetään ydinvoimafantasioiden pohjana vieläkin. Mutta mikä Sitran mukaan tekee Suomesta niin oivallisen isäntämaan ydinvoimalle? Laskeumille optimaaliset luonnonolosuhteet tietenkin. Eläköön lounatuuli!

Kokoomusministerit ovat herättäneet henkiin vanhan ajatuksen ydin-Suomesta, joka toimisi Euroopan sähköntuottajana ja ydinjätteen kaatopaikkana.

Kokoomuksen Jyrki Katainen ja Jyri Häkämies tahtovat reippaasti lisää ydinvoimaloita Suomeen. Ajatus ei ole uusi. Jo vuonna 1994 Sitran julkaisussa Uusi teollinen Suomi VTT:n tutkija Martin Ollus esitti skenaarion, jota hän nimittää ydin-Suomeksi.

Sama teos vilahtelee tuoreidenkin artikkeleiden lähteissä ja on käytetty muun muassa MR-keskuksen Tampereella 23.4.2009 järjestämässä seminaarissa, johon osallistui lähes 40 osanottajaa liike-elämän piiristä. Kirjan synnyn taustalla oli alun perin Sitran rahoittama Kilpailukykyisen tuotannon teknologiavalinnat -tutkimusprojekti. Julkaisuvuodestaan huolimatta kirja on yllättäen edelleen helposti saatavissa useista verkkokirjakaupoista.

Uusi teollinen Suomi -kirjan skenaariossa todetaan, että Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Suomi sijaitsee seismisesti rauhallisilla alueilla, joissa tuuletkin käyvät pääasiassa lounaasta koilliseen, joten onnettomuuksien sattuessa saastepilvet kulkeutuvat ”pois Länsi-Euroopasta”.

Sijaintimme ja luontomme ansiosta ”voimme määrätietoisesti hankkia tänne sellaista teollisuutta, jota ei haluta Länsi-Eurooppaan siihen liittyvien riskien takia”. Tällaista määrätietoisuutta Katainen ja Häkämies nyt harjoittavat.

Ollus visioi reippaasti. Tänne kehittyisi valtaosa Euroopan energiantuotannosta: ”Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin Keski-Eurooppaan, jossa energian tuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistien että viranomaisten silmätikuksi.”

”Haittojen takia tällaista toimintaa halutaan välttää monessa paikassa. Suomalaisille tämä antaa mahdollisuuden menestyvään liiketoimintaan. Euroopan jätteiden käsittelyn uudet laitokset voidaan rakentaa Suomeen ja tänne voidaan tuoda suurin osa Länsi-Euroopan jätteistä.” Yksin Ranskassa on toiminnassa 59 ydinvoimalaa ja Saksassa 17.

Sitran tuottamassa julkaisussa laskelmoidaan, että ”Keski-Euroopan maat ovat valmiita maksamaan siitä, että ongelmatuotteista huolehditaan muualla”.

”En tiedä, minkä takia uusien ydinvoimaloiden määrää pitäisi tietoisesti minimoida. Jos halutaan, ettei ydinvoimalla tuotettua sähköä viedä ulkomaille, tähän voidaan tehdä rajoitukset”, Katainen perusteli ydinvoimaa elokuussa vuonna 2009 Kalevassa.

Kuitenkin ydin-Suomi-visiossa teollisuuden rakenne johtaisi Olluksen mukaan laajalti elintarviketuotannon loppumiseen, koska syntyisi epäilys, voidaanko puhtaita elintarvikkeita lainkaan tuottaa.

Lisäydinvoimaa ajaa muiden ohella Metalliliitto ja Fennovoima, jonka omistajiin kuuluvat Kesko ja SOK sekä Majakka Voima Oy:n kautta Atria, Myllyn Paras ja Valio.

Kommentoi Facebookissa