Teksti Kati Pietarinen
Valko-Venäjä kiristää otettaan kansalaisyhteiskunnasta & itsenäisen median rippeistä.
Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 7/2011.
Valko-Venäjän kansallisen nuoriso- ja lastenjärjestöjen kattoliiton edustaja Katerina ei kerro turvallisuussyistä sukunimeään. Helsinkiläistoimiston kokoushuoneessa istuvasta nuoresta naisesta ei saa ottaa valokuvia, joista hänet voisi tunnistaa.
Hän ei paljasta järjestönsä ja sen jäsenjärjestöjen kotimaassa käyttämiä nimiä. Kun hänen edustamansa järjestö kouluttaa nuorisojohtajia ja opastaa nuorisojärjestöjä nettisivujen teosta, koulutusten ajoista ja paikoista sovitaan puhelimitse tuntia ennen tapaamista. Ihmisten oikeita nimiä ei koskaan sanota puhelimessa.
Riskit ovat suuret, koska kattojärjestö ja osa sen jäsenjärjestöistä ovat Valko-Venäjällä laittomia.
”Jos jää kiinni laittomassa järjestössä toimimisesta, rangaistus on kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Opiskelijajärjestöissä toimiva voidaan erottaa yliopistosta tai koulusta. Kämppikseni sai pari kuukautta sitten tästä syystä potkut töistä. Hänellä ei ole rahaa elää, eikä hän löydä uusia töitä”, Katerina kertoo.
Laittomina pidetään rekisteröimättömiä tai hallituksen sulkemia järjestöjä, joita on maassa Katerinan arvion mukaan nelisen sataa. Ne ovat lähinnä pieniä järjestöjä, joiden johtajat ovat keskeisiä vastarintaliikkeen hahmoja. Kiellettyjä aiheita – järjestötoiminnan lisäksi taiteessa ja musiikissa – ovat esimerkiksi hallituksen kritisoiminen, vapaus, demokratia sekä ydinvoima.
Kun aiemmin ongelmiin joutui yksi Katerinan tuttu vuodessa, vuosi 2011 on tuonut muutoksen huonompaan:
”Alkuvuoden aikana kaikki nuorisojärjestöjen aktiivit, itsenäiset journalistit, poliittiset aktiivit, nuorisoaktiivit ja ihmisoikeusaktiivit joutuivat KGB:n kuulusteluihin. Viisi läheistä ystävääni joutui 15 päiväksi vankilaan. Moni ystäväni on kevään aikana erotettu yliopistosta opiskelijajärjestössä toimimisen takia.”
Huhtikuussa tiedotusministeriö ilmoitti sulkevansa viimeiset itsenäiset valtalehdet, Nasha Nivan ja Narodnaya Volyan. Niiden lisäksi itsenäistä valkovenäläistä mediaa edustaa nettilehti Partizan sekä Liettuasta käsin toimiva nettiradio Belsat, jonka toimittajia ei päästetä maahan.
Katerina pitää toimia yksiselitteisesti kostona viime joulukuun tapahtumista. Silloin Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit, jotka veivät viiksekkään Aleksandr Lukašenkon neljännelle kaudelleen 79,67 prosentin äänisaaliilla. ETYJin vaalitarkkailijat totesivat vaalit puutteellisiksi. Vaalipäivän iltana Minskin keskustaan Lokakuun torille saapui ainakin 20 000 mielenosoittajaa, jotka syyttivät presidenttiä vaalivilpistä. Mellakkapoliisi hajotti mielenosoituksen ja pidätti satoja mielenosoittajia. Kahdeksan opposition johtohahmoa on kevään aikana tuomittu 2–5 vuodeksi vankilaan mielenosoitusten järjestämisestä; joukossa on myös useampi presidenttiehdokas.
Katerina on itse joutunut kevään aikana kaksi kertaa KGB:n kuulusteluihin. Kuulusteluissa selvitetään henkilötiedot, kiinnostuksen kohteet, kaveri- ja perhesuhteet ja jopa lempiväri. Päämääränä on kartoittaa ihmisten verkostoja ja löytää tärkeät johtajat.
”Se on kiinnostava peli. Pitää osata näytellä todella hyvin. Että olen niin pahoillani, halusin vain auttaa eläimiä ja lintusia. Että en muista järjestön nimiä, mutta he olivat kyllä niin ystävällisiä”, Katerina toteaa arkisesti.
Teoriassa kansalaistoiminta on sallittua. Katerinan mukaan suurin osa laillisista järjestöistä on hallituksen propagandaa levittäviä urheiluseuroja. Parisataa järjestöä työskentelee esimerkiksi vammaisten ja vanhusten parissa, mutta luku pienenee koko ajan, kun järjestöjä kiristetään ja suljetaan.
Järjestön rekisteröimiseen vaaditaan vuoden työn verran liitteitä, tulevien jäsenten yksityiskohtaiset henkilötiedot sekä suosittelukirje paikallisviranomaisilta. Hakemuksen pilkkuvirheiden korjauksissa menee yleensä toinen vuosi. Sen jälkeen hyväksymiseen opetusministeriössä pitäisi mennä kuukausi.
”Tuttavani Vladimir oli onnistunut saamaan kaikki tarvittavat paperit ministeriöön, kun hän sai soiton KGB:ltä tapaamiseen. Tapaamisessa häntä pyydettiin KGB:n yhteistyöhenkilöksi: hänen olisi pitänyt raportoida kaikista tapahtumista, yhteistyötahoista ja tapahtumien osallistujista. Rekisteröinti sujuisi ilman ongelmia; hän saisi KGB:ltä 60 000 euron vuosipalkan ja apua tekaistujen raporttien kirjoittamiseen. Hän olisi siis saanut järjestön rahat omaan käyttöönsä”, Katerina kertoo.
Vladimir kieltäytyi, vaikka hänelle oli kerrottu, että se johtaisi rekisteröimisen mahdottomuuteen ja jäsenten joutumiseen mustalle listalle. Hän toi tapauksen julki itsenäisessä mediassa, mikä innosti monen muunkin järjestön johtajan kertomaan samasta kokemuksesta.
”Tästä voi päätellä, että rekisteröidyt kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä KGB:n kanssa; myös osa meidän jäsenjärjestöistämme. Aina välillä huomataan, että joku tuttu tekikin KGB:lle töitä.”
Kiristysten ja kiinnijäämisen pelon lisäksi autokratia uhkaa järjestöjä myös niiden sisältä. Kun muita ajattelumalleja ei tunneta, jopa laittomien demokratiajärjestöjen toiminta on usein käytännössä yksinvaltaista. Jäseniä ei kuunnella, eikä demokraattisen päätöksenteon malleja tunneta.
Katerina ennustaa, että Valko-Venäjällä tullaan osoittamaan mieltä.
”Talouskriisi on todella rankka. Minskissä ihmiset ovat stressaantuneita ja masentuneita. Ruoka on liian kallista, pankeissa ei ole ulkomaiden valuuttaa; ei saada ostettua ulkomaalaisia tuotteita tai matkustettua. Poliisit ovat aggressiivisia ja heitä kohtaan on paljon vihaa”, hän kuvailee.
Potentiaaliset mielenosoittajat eivät ole vastarintaliikkeen tai järjestöjen jäseniä vaan laajoja kansanjoukkoja. Itsenäistä mediaa ja järjestöjen toimintaa seuraa Katerinan arvion mukaan vain kymmenesosa väestöstä. Tilannetta vaikeuttaa hallituksen mustamaalauskampanja sekä se, että itsenäinen media on läsnä vain internetissä, johon köyhemmillä ihmisillä ei ole kosketusta.
Parhaassa tapauksessa kansanjoukot heräävät muutoksen tarpeeseen ja demokraattiset järjestöt onnistuvat rakentamaan ennen marraskuun 2012 parlamenttivaaleja tilan keskustelulle, sekä saamaan edustusta parlamentissa, Katerina toivoo. Hän ei kuitenkaan kannata olemassa olevia vastarintaliikkeen ehdokkaita, vaan toivoo laajempaa muutosta.
”Eniten pelottaa se, että ennen vaaleja kaikki ehdokkaat pidätetään ja järjestöt suljetaan. Ehkä meitä kaikkia rangaistaan niin pahasti, ettei kukaan enää uskalla tehdä mitään. Kun ihmiset joutuvat vankilaan tai sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kun on erotettu työstä ja koulusta, harva jaksaa enää ajatella politiikka.”
Myös Vladimirin nimi on muutettu. Nettiradio Belsatin englannikieliset sivut löytyvät täältä. Nasha Niva www.nn.by, Narodnaya Volya www.nv-online.info, Partizan www.belaruspartisan.org/bp-forte