Teksti Rami Kolehmainen
Ruotsissa piraatit ovat nousseet maansa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Piraattipuolue ratsastaa kansalaistottelemattomuuden aallolla ja herättää siinä samalla nuoria äänestäjiä, joihin valtapuolueet eivät ole saaneet yhteyttä. Fifi selvitti Suomen piraattipuolueen taustoja puolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehdolta.
Suomen piraattipuolue on kuin oudon linnun raikas tuulahdus Suomen poliittisessa maailmassa. Se ei oikein vielä tunne maailmaa, jossa se räpiköi, mutta se on laulullaan saanut hereille useita ympäristöönsä jo väsähtäneitä kuulijoita.
Se ei yritäkään miellyttää kaikkia vaan haastaa omalla suppeamielisyydellään muiden maailmaa halaavat ideologiat, yksimielisen hyminän ja muistuttaa kriittisyydellään puolueita, että heilläkin oli joskus jotain asiaa jonkun asian takia.
Samaan aikaan kun piraattipuolue hiljalleen valuu kohti valtaa ja sen kriittisyyden miekka tylsistyy, vanhat valtapuolueet joutuvatkin astumaan merirosvojen lankulle ja ottamaan todella kantaa asioihin jotka jakavat mielipiteitä. Kysymys onkin: kumman edustajat tippuvat lankulta ensin?
Edustaako piraattipuolue mitään muuta kuin kaiken epäkaupallisen kopioinnin täydellistä vapauttamista? Kysytään puheenjohtaja Pasi Palmulehdolta.
Onneksi olkoon. Saitte 5000 kannattajakorttiääntä ja olette Suomessa nyt virallisesti puolue.
”Juu. Itse asiassa ääniä on tällä hetkellä 5100 ja kortit jäi levittämättä vielä yli 2000 talouteen, ja yli 10000 lappua jäi vielä keräämättä.”
Ruotsin Piratpartie sai yhden mepin EU-vaaleissa. Onko Pirate Bay -oikeudenkäynti pönkittänyt myös teidän suosiotanne?
”Siitä on ollut selkeää hyötyä. Pirate Bay toi lisää julkisuutta samoin kuin puoluerekisterihakemuksemme. Julkisuus on hyvin tärkeää. Ei pelkästään uusien jäsenten takia, vaan sen takia, että monilla on ennakkoluuloja siitä, että me haluamme vain ladata ilmaiseksi.”
Keitä teidän äänestäjänne ovat? Nuoria? Larppaajia? Tietokoneharrastajia?
”Jäseninä ja kannattajakorttien täyttäjät ovat usein nuoria. Mutta mukana on myös esimerkiksi vanhempia ihmisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Meillä ei ole selkeää kohderyhmää. Osa jäsenistä ei ole esimerkiksi kiinnostuneita kulttuurista vaan sanavapaudesta, jota moni kokee valtiovallan toimien uhkaavan.”
Mutta puolueenne perustuu esimerkiksi pitkälti tietoteknisiin asioihin ja niiden käyttöön?
”Netti on alue, jonka tunnemme parhaiten ja useat tietoyhteiskunnan tukijoista ovat nuoria. Puolueen aktiivisin ikäalue on ehkä 18–25-vuotiaat.”
Hallituksenne on melko nuori mutta myös miesvoittoinen. Vanhin on hallituksen jäsen 28-vuotias ja hallituksessa on vain yksi naisedustaja. Onko Piraattipuolue poikakerho?
”Ei. Jäsenissä on todella paljon naisia mukana. Ei olla tosin laskettu, kuinka monta. Ehkä aktiivipuolella ei ole ihan niin paljon kuin miehiä, mutta varovainen arvioni on, että mukana on 9–10 naista. Eräs syy siihen, ettei hallituksessa ole naisia on, että hallitus luotiin piraattipuoleen alkuaikoina, ihmiset eivät vielä silloin tunteneet toisiaan ja siihen valittiin se kuka oli valmis pistämään itsensä likoon. Kysymys ei ollut sukupuolesta, vaan siitä, kuka oli aktiivisesti mukana. Mukana oli tuolloin yksi tai kaksi naista. En tiedä. Ehkä sana kiersi alussa miesten parissa.”
Minkälaista naisasiaa te ajatte?
”Puolueella ei ole naispoliittista kantaa. Lähtökohta on, että puolueella ei ole sellaista silloinkaan, kun saamme edustajan. Puolue ei sanele kaikkea, vaan henkilö valitsee itse kantansa.”
Vaikka edustaja olisi sovinisti?
”En usko, että sellaista valittaisiin. Ehkä ne karsiutuvat jo ennen ehdokkuutta. En usko, että Piraattipuolueelle haitallinen edustaja pääsisi lävitse tai saisi edes kannatusta.”
Puolueen kokoukset käydään lähinnä maantieteellisistä syistä IRC:ssä, koska jäseniänne on ympäri Suomea. Piraattien teksteissä viitataan usein ”kansaan”. Mitä tarkoitatte kansalla?
”Yleensä kun puhutaan kansasta puhutaan jokaisesta suomalaisesta. Meille on tärkeää se ettemme edusta vain omia asioitamme vaan toimimme myös muiden hyväksi.”
Ovatko maahanmuuttajat kansaa? Entä ulkomailla asuvat suomalaiset?
”Kyllä. Miksi maahanmuuttajat ei olisi kansaa, jos he ovat kaikki itse vapaaehtoisesti valinneet Suomen? Kenellekään ei olla sanottu, että sori, te ette käy tänne.”
Mitä on Piraattipuolueen maahanmuuttopolitiikka?
”Itse asiassa siitä ei olla paljoakaan keskusteltu. IRC:issä ollaan käyty jonkun verran keskustelua mutta on vaikea sanoa mikä olisi jäsenistön kanta asiaan. Se ei ole ollut negatiivista tai positiivista vaan keskustelu on keskittynyt lähinnä maahanmuuton menettelytapoihin kuten, miten pitäisi toimia, ettei syrjäydytä ja eristäydytä omiin piireihin.”
Mikä sitten on ratkaisusi maahanmuuttajien syrjäytymiseen?
”Heidät tulisi sijoittaa asuinympäristöön, jossa on omia mutta olisivat myös tekemisissä syntysuomalaisten kanssa, joiden kanssa he ovat tekemisissä loppuelämänsä. Pahin ongelma on, jos pysytään omissa porukoissa ja vältellään kontakteja. Syrjäytynyt ihminen on aina sulkeutunut. Nämä ovat kuitenkin henkilökohtaisia mielipiteitäni, eikä aihe ole puolueelle äärimmäisen tärkeä. Mutta totta kai se koskee myös heitä.”
Kenen puolueen kanssa liittoutuisitte EU- tai eduskuntapolitiikassa?
”Toistaiseksi ei yksikään puolue ole antanut aihetta liittoutumiseen. Tällä hetkellä tärkeät asiat, kuten yksityisyyden ja sananvapauden varjeleminen on joka puolueella heikoilla. Ehkä liittoudumme sen kanssa, joka on piraattiystävällisin.”
Yritykset vai kansa?
”Meillä on paljon jäseniä vasemmalta ja oikealta. En lähtisi sijoittamaan Piraattipuoluetta vasen-oikea akselille. Useat eivät tunne kuuluvansa kummallekaan puolella.”
Piraatit kritisoivat verkkosivuillaan eduskuntaa lobbarien käyttämästä vallasta: ”Tekijänoikeusmafia kontrolloi tänä päivänä lobbareidensa ja etujärjestöpropagandansa avulla lähes täydellisesti sekä eduskuntaamme että julkista sanaa. Eduskunnassa on vain muutama kriittinen ääni siinä missä sinne tarvittaisiin todellinen poliittinen vastavoima.”
”Ehdottomasti! Ei ole kuin muutama jotka ymmärtävät tietoyhteiskunnan kehityksestä.”
Edustatteko te todellista poliittista vastavoimaa?
”Kyllä jossain määrin. Ei tietysti vastavoimaa joka asialle. Tietynlaista asiantuntemusta täytyy kuitenkin tuoda keskusteluun mukaan ja vastustaa kehitystä, joka ei ole kovinkaan edukasta. Esimerkiksi sähköistä äänestysjärjestelmää ei luotu kunnolla. Nämä asiat ei ole vain meidän hyväksi.”
Haluatteko hallitukseen?
”Haluamme ehkä osallistua hallitukseen mutta emme kaipaa tilannetta, jossa olisimme suurin puolue. Olemme tehokkaampia nykyisillään.”
Miksi?
”Jos on suurin ja voimakkain puolue täytyy ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Me emme pysty ajamaan kaikkia asioita. Homma toimisi paremmin, jos olisi pieniä puolueita eikä megapuolueita. Näin säilyisi mahdollisimman laaja näkökulma päätöksentekoon. Piraattipuolueen jäsenten keskuudessa monet toivovat henkilövaaleja puoluevaalin sijaan. Sirpaleäänitapaa tulisikin käyttää, jos sille on tarvetta. Tämä toimisi paremmin eduskuntavaaleissakin, kun äänestäjät olisivat lähempänä edustajiaan.”
Kirjoitatte myös Piraattiliiton nettisivuilla, että ”Reilun viiden tuhannen kannattajakortin kasaan saaminen osoittaa selkeästi kansan kaipaavan tuoreita näkökulmia politiikkaan. […] Ja niitä Piraattipuolue myös aikoo tarjota.” Minkälaisia tuoreita näkökulmia ”kansa” kaipaa politiikkaan?
”Niin en voi puhua edes koko jäsenistön näkökulmasta vaan aktiivien puolesta. En tiedä kannattaako heistäkään jokainen samaa asiaa. Lähtisin kuitenkin siltä kannalta, että julkista keskustelua eri näkökulmista täytyisi saada lisää, että kansa pystyisi vaikuttamaan. Tällä hetkellä valta pitää huolen siitä, ettei kansa pysty vaikuttamaan. Vaikka kansa onkin valinnut edustajat, voisi kansaa alkaa kiinnostaa myös itse politiikka. En tarkoita, että pitäisi olla Sveitsin tapainen suora demokratiamalli, mutta ei kuitenkaan missään tapauksessa pienen ydinjoukon päättämääkään. Virtuaalisesti kuka tahansa pystyykin kertomaan mielipiteitään.”
Palataan piraattipuolueen lempiteesiin: kulttuurikapinallisuuteen. Liiton nettisivuilla esitellään kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin tekijäoikeutta ja patenttilakeja tulee uudistaa niin, että ne kannustavat kaikkia luomaan, jalostamaan ja jakamaan kulttuuria keskenään. Toiseksi on suojeltava kansalaisten oikeutta yksityiselämään.
Yksityisyysteesissä Suomea verrataan jopa natsi-Saksaan ja DDR:n aikaisiin kontrollointitoimiin.
”Vertaukset eivät sinällään ole hirveän huonoja. Jos halutaan valvoa ja kontrolloida kaikenlaista tekijäoikeutta vaatii se täydellisen kontrollointikoneiston. Tällöin ei voi vahtia vain välillä hieman vaan kontrolloida täydellisesti.”
”Tärkein asia on yksityisyyden oikeus, joka ei koske pelkästään nettilataajia vaan kaikkia. Ajatus siitä, että vessassa ei tarvita ovea, koska eihän kenelläkään ole mitään hävettävää loukkaa ihmisten oikeutta yksityisyyteensä.”
”Tarkoituksemme ei olekaan kannustaa laittomaan lataamiseen tai kasvattaa sitä, vaan auttaa ymmärtämään, ettei se tule katoamaan ja sitä pystytään kontrolloimaan vain täydellisen kontrollin avulla, ja sitä ihmiset eivät halua.”
Miksi aihe on tärkeä ottaa sitten esille juuri nyt?
”Yli satatuhatta suomalaista lataa tiedostoja joka päivä pelkästään Pirate Baysta. Monelle on lähetetty uhkakirjeitä, joissa annetaan vaihtoehdoksi maksaminen tai oikeusseuraukset. Ja lähes aina oikeudessa tuomitaan ja korvaussummat ovat niin suuria, että ihmisen koko elämä on pilalla.”
Piraattipuolueella on kantoja moniin sellaisiin kysymyksiin, joihin valtapuolueet harvemmin puuttuvat: passien sormenjälkitunnisteisiin, Sanoma-konsernin avustajasopimuksiin, verkkoviestinnän viestintäsalaisuuden eriarvoisuuteen kirjeisiin verrattuna, sähköisen äänestyksen ongelmiin, patenttirajoituksiin.
”Emme suhtaudu kuitenkaan yhtä radikaalisti patentteihin kuin tekijäoikeusasioihin.”
Miten puolue suhtautuu niihin aiheisiin, joita muutkin puolueet tuntevat? Mikä on esimerkiksi teidän kantanne ympäristöpolitiikkaan?
”En ota asiaan kantaa. Se ei kuulu puolueen asioihin enkä edes näe, miksi puolueen pitäisi ottaa asiaan kantaa. Meillä on mukana paljon vihreä henkistä porukkaa mutta resurssien takia emme voi ottaa kantaa asiaan.”
Mutta liittyväthän esimerkiksi tietokoneet ja puolueenne hallituksen etäkokoukset suoraan ympäristö- ja energiapolitiikkaan?
”Me emme ole ottaneet kantaa ympäristöpolitiikkaan, mutta yhdistysten kokoukset virtuaalisesti on hyvä asia. Kokous jossa esimerkiksi 200 ihmistä joutuisi fyysisesti matkustamaan jonnekin vaikuttaa ympäristöön. Emme silti ota ympäristöpolitiikkaan kantaa vaikka pyrimmekin siihen, ettei ympäristön kuormitus enää lisäänny.”
Puolustuspolitiikka?
”Tässä jäsenten ajatukset jakaantuvat kiitettävästi.”
Energia- ja talouspolitiikka?
”Puolueella ei ole kantaa energia- tai talouspolitiikkaan. Keskustelua asioista on kyllä mutta ei ole kannattavaa tai tarvetta ottaa niihin kantaa.”
Ajatukset esimerkiksi patenttisuojan murtamisesta kuulostavat vasemmistolaisilta. Mikä on piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehdon poliittinen tausta?
”Mitätön. [Nauraa.] En ole kuulunut aikaisemmin mihinkään poliittiseen puolueeseen.”
Olet kuitenkin äänestänyt?
”Äänestän henkilöä, niin naiivia kuin se onkin. Suosikki on, mutta muuten hän on aivan liian lässypuolueessa.”
Kuka on poliittinen esikuvasi?
”Politiikassa ei ole ketään joka olisi esikuvani. Jos jollain on vahvasti samanlaisia mielipiteitä se ei riitä esikuvaksi.”
Keneltä ottaisit sitten joitain piirteitä? Esimerkiksi menneisyydestä.
”En löydä historiastakaan sellaisia henkilöitä. En löydä oikeistovasemmistoakseliltakaan. Yleisellä tasolla hänen ei tulisi olla liian helposti pompoteltavissa ja määräiltävissä. Tällä hetkellä monet poliitikot ovat oman puolueen tahoilta helposti pompoteltavissa. Lex Nokia oli tästä hyvä esimerkki: usean oma halu ei lopulta ratkaissut, koska heillä ei ollut lupaa päättää.”