Japanin yakuza on alkanut ulkoistaa väkivallan käyttöä kiinalaisille: kiinalainen palkkamurhaaja tekee työnsä kolme kertaa halvemmalla. Kolumbiassa sekä sissit että armeija rahoittavat sodankäyntiään kokaiinikaupalla. Balkanin kautta pumpataan EU:hun huumeita, naisia, köyhien elimiä, siirtotyövoimaa.

Tämäkin on globalisaatiota.

Kansallisten raha- ja tavaramarkkinoiden vapauttaminen ja kommunismin romahdus 1980-luvulla käynnistivät tämän globalisaatioksi kutsutun prosessin. Laillisesta globalisaatiosta on ilmestynyt hyllymetreittäin analyysiä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että samaan aikaan alkoi varjotalouden hillitön kasvu. Järjestäytyneestä rikollisuudesta tuli pian yhtä ylikansallista kuin Shellistä tai McDonald’sista.

Tunnetun brittitoimittajan ja historioitsijan Misha Glennyn mukaan laillisen ja laittoman bisneksen välinen raja on välillä jo aika hämärä. Glennyn McMafian globalisaatioanalyysia voi verrata David C. Kortenin tai Naomi Kleinin vastaaviin. Glenny esittää useita ehdotuksia globalisaation hallintaan ja varjotalouden suitsimiseksi.

Rikollisuutta ruokkivat epätasa-arvo, kriisit, sodat ja korruptio. On helppo tuomita korruptio kaikkialla, mutta kun miljardöörit pyörittävät maailmaa, jonka asukkaista yli puolet ansaitsee alle kaksi dollaria päivässä, kiusaus leventää omaa leipää laittomin keinoin syntyy monelle. Säätelemätön maailmantalous luo mafioiden toiminnalle liian hyvän ympäristön.

Järjestäytynyt rikollisuus on paljon suurempi uhka kuin terrorismi, Glenny vakuuttelee. Mafioiden uhrina kuolee vuosittain lukemattomia ihmisiä.

Kommunismin romahdus synnytti taistelun sosialistimaiden kansallisomaisuuksista. Se on Glennyn mukaan suurin syy järjestäytyneen rikollisuuden kasvuun ympäri maailmaa.

McMafia perustuu kolmen vuoden aikana tehtyyn 300 haastatteluun ja lisäksi artikkeleihin ja tutkimuksiin. Glenny on nauhoittanut rahanpesijöitä Dubaissa, IT-rikollisia Brasialiassa, huumekauppiaita Kanadassa, palkkamurhaajia Mumbaissa. Hän on keskustellut poliisien ja rikollisuuden uhrien kanssa. Hän on selvittänyt ketkä hyötyvät eniten hämäräbisneksistä.

Glenny ei robertosavianojen tapaan kirjoita ”paljastuskirjaa” mafiasta, vaan pohtii aihettaan viileästi. Hän kuljettaa taidolla valtavan laajan aiheensa sytytyslankaa. Hän ei yritä perata globaalin rikollisuuden joka mutkaa, vaan kuva rakentuu väläyksistä.

Mafioiden suurimmat voitot tulevat timanteista, aseista, huumeista ja energiasta. Glenny valottaa lisäksi naiskauppaa, siirtotyövoiman myyntiä, piraattituotteiden valmistusta sekä tietokone- ja talousrikollisuutta.

Venäjän ongelmat juontuvat hypystä suinpäin kapitalismiin, Glenny uskoo. Maasta tuli uusliberalismin laboratorio, ja koeputkesta pähkäytyi hirviö, bisneksen, väkivallan ja biletyksen Babylon. Pääomat virtasivat ulkomaille ja ne pestiin Sveitsissä ja Israelissa. Mafia alkoi kehittyä suojelurenkaista, kuten klassinen Italian mafia. 1990-luvun mafiasodista selvinneet gangsterit uivat pyörittämään Putinin Venäjän FSB-johtoisia bisneksiä. Pieni puute on, ettei Glenny käsittele 2000-luvun Venäjää kuin vilaukselta.

Itä-Euroopan osalta pysytään pitkälti 1990-luvussa. Glenny käsittelee Ukrainan vajoamista Kutšman presidenttikaudella mafian valtaan, Transnistrian asekauppoja sekä bulgaarimafian seksiorjabisneksiä Tšekissä, jonne avattiin bordellivyö himokkaille saksalaismiehille.

Entisessä itäblokissa uuden kapitalistiluokan lisäksi varallisuutta hamusivat turvallisuuspalvelut. Tuhansien miliisien ja salaisten agenttien saatua lopputilin he työllistyivät mafiaan. Jugoslavian sotien ja talouspakotteiden vaikutuksesta käynnistyi salakuljetus: aseet ja öljy kulkivat.

Kosovosta tuli sodan jälkeen turkkilaisen heroiinin jakelukeskus Euroopassa. Slaavinaisia kärrätään Lähi-itään seksiorjiksi. Tel-Avivin bordelleista selvinneen tuhannesti raiskatun moldovalaisen Ludmilan tarina on hyytävä.

Kaspianmeren rannoilla Glenny tarkastelee kaviaarin salakauppaa. Kalastajille maksetaan sammen mädistä kolme dollaria kilolta. Länsimaiden suurkaupungeissa kaviaarin hinta on noussut 7000 dollariin kilolta. Ryöstökalastuksen takia Kaspian viisi sampilajia ovat kuolemassa.

Energiaa ja arvomineraaleja saadakseen länsimaat painavat villaisella diktatuurien sikamaisuudet. Myös kaikenlaiset sissit rahoittavat taistelunsa tavallisesti hämäräbisneksellä: Afrikan gangsterien erikoistuote ovat timantit, jotka ovat usein peräisin konfliktialueilta. USA:n miehityksen jälkeen Afganistanin heroiinintuotanto on kasvanut 1000 prosenttia.

Yllättävä tieto sen sijaan on, että Länsi-Kanadasta on tullut maailman johtavia kannabiksentuottajia. Kolumbiassa mafiosojen lisäksi kokaa myyvät niin FARC:in vasemmistosissit kuin hallituksen armeija ja puolisotilaalliset joukot. Huumesodat ovat raunioittaneet maan. Aasian gangsterikeskuksena killistelee Pohjois-Korea, joka valmistaa ja myy metamfetamiinia ja väärennettyjä dollareita. Burmasta tulvii heroiinia.

YK:n mukaan huumeet muodostavat 70 prosenttia hämäräbisneksistä. Huumeista saatavat miljardivoitot johtuvat niiden laittomuudesta. Glenny todistelee kuinka tehotonta huumerikollisuuden vastainen taistelu on ollut. Huumeet pitäisi laillistaa, niiden tuotanto ja myynti siirtää valtioiden käsiin, jotta huumerikollisuus saataisiin kuriin, vaatii Glenny.

Nopeiten kasvava rikollisuuden ala on tietokonerikollisuus. Kriminaalit levittävät viruksia roskapostin lisäksi porno- ja musiikkisivuilta. Tarkoituksena on varastaa rahaa ja kaapata identiteettejä.

Pohjois- ja länsieurooppalaiset sotkeutuvat mafioiden toimintaan lähinnä kuluttajina, Glenny kirjoittaa. Jokainen meistä voi tietämättään edistää rikollisia bisneksiä. Seuravaksi kun avaat kännykän tai kannettavan tietokoneen voit miettiä onko siinä käytetty coltan-metalli peräisin Afrikan rikollisliigoilta. Huumeita tai prostituoituja käyttävät länsimaalaiset syytävät rahaa mafioiden kassaan.

Tekopyhä länsi vaatii kehitysmaita avaamaan markkinansa, mutta kieltäytyy avaamasta maatalousmarkkinoitaan tai höllentämästä työvoiman maahanmuuttoa. Näin on luotu valtava salakuljetuskenttä. Länsimaihin muilutettu halpatyövoima on laskenut maatalouden kuluja ja ruokakorimme hintaa.

Yhdysvalloissa Cosa Nostra tuhottiin pitkälti oikeudenkäynneissä 1980-ja 1990-luvuilla. Yhdysvaltain ongelma on kuitenkin Glenny mukaan lainvalvontaelinten korruptio ja rotusyrjintä. USA:ssa tuomitaan rikoksista oudon paljon mustia ja latinoita.

Maailman varjotalouden tulevaisuus määräytyy Kiinan kehityksen mukaan, uskoo Glenny. Talousuudistusten ansiosta villi kapitalismi kiihdyttää tahtiaan Kiinassa. Liikemiesten ja paikallisvallan korruptoitunut yhteispeli vispaa ja tuloerot ovat maailman suurimmat.

Kiinalaiset mafiat eli triadit ovat palanneet. Salakuljettajat kärräävät miljoonia ihmisiä vuosittain köyhältä maaseudulta siirtotyöläisiksi ympäri maailmaa. Rikollissyndikaatit pyörittävät maailman suurinta piraattikopiokauppaa ja työllistävät samalla miljoonia.

Glennyn mukaan Arabiemiraatit ei ole noussut rahanpesun, seksiorjabisneksen ja siirtotyöläisten hyväksikäytön keitaaksi vain omilla avuillaan. Länsimaat sallivat Dubain kaltaiset rahanpesukeskukset siksi, että läntiset suuryhtiöt hyödyntävät niitä veronkierrossa.

Veronkierrosta on tullut Euroopan tuottoisinta rikollisuutta, Glenny kirjoittaa. Hän tuomitsee myös villin valuuttaspekulaation, joka järistelee maailmanmarkkinoita. Kaupankäynnille tulisi rakentaa globaalit säännöt, jonkinlainen maailmanhallinto.

On merkillistä, että niin harvalla politiikolla on halua puuttua maailmantalouden rakenteellisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, joiden ansiosta rikollisuus ja epävakaus kukkivat.

Misha Glenny: McMafia. Matka kansainväliseen alamaailmaan. Tammi 2008. 496 s.