Teksti Miira Rauhamäki
Totaalikieltäytyjä Tuukka Masalin teki ”jussihermajat” ja loikkasi maanpakoon Belgiaan. Parikymppisen jyväskyläläisen ennakkotiedot maasta perustuivat Wikipediaan.
Lentokoneasentaja Tuukka Masalin otti tammikuussa siivet alleen ja lensi hakemaan poliittista turvapaikkaa Belgiasta.
Belgian lainsäädäntö mahdollistaa sen, että toisen EU-maan kansalainen voi anoa sieltä turvapaikkaa. Muissa EU:n valtioissa tämä ei ole mahdollista.
Porsaanreiästä pujahti sisään ensimmäinen suomalainen jo vuonna 2001, kun jyväskyläläinen historianopiskelija Jussi Hermaja loikkasi totaalikieltäytymisestä vankeustuomion saatuaan Belgiaan, Gentin kaupunkiin. Hermajan totaalituomio ehti vanheta vuonna 2006. Totaalia ei enää tämän jälkeen kutsuta käräjille. Hermaja vietti ulkomailla viisi vuotta, ja sama lienee edessä Masalinillakin. Hermajan lailla myös Masalin on valmis viemään asiansa korkeimpaan oikeuteen saakka.
Masalin kertoo saaneensa Belgiassa nykyään vegaanikokkina työskentelevältä Hermajalta paljon tukea ja tuttavuuksia. Miehet asuvat tosin eri kaupungeissa, sillä uusi suomalainen maanpakolainen on sijoitettu CPAS de Boussu -nimiseen turvapaikkakeskukseen noin 12 kilometrin päähän Monsin kaupungista.
”Minulla on oma huone, jossa on pesuallas, jääkaappi, sänky ja tv. Suihku, wc ja keittiö ovat yhteisiä”, Masalin kuvailee.
”Joka maanantai saan 60 euroa ruokaan ja henkilökohtaisiin hygienia- ynnä muihin tarpeisiin. Kerran kuukaudessa minulle annetaan viiden euron arvoinen puhelinkortti ja menopaluujunalippu minne vain Belgian sisällä. Oikeusavustaja on jo hommattu.”
”En kokenut armeijaa oikeaksi vaihtoehdoksi sen järjettömyyden takia. Siellä opetetaan tappamaan ja tuhoamaan vihollinen keinolla millä hyvänsä. Siviilipalvelus taas on pelkkä korvike armeijalle ja siinä on paljon ongelmia, lähtien jo palveluksen pituudesta. Olisin valinnut siviilipalveluksen, jos olisin saanut suorittaa sen ulkomailla esimerkiksi jossakin kehitysapujärjestössä.”
Masalin päätti ryhtyä totaalikieltäytyjäksi palattuaan Intiasta vuodenvaihteessa 2007–2008. Alunperin Masalinin oli tarkoitus paeta vähin äänin, mutta Aseistakieltäytyjäliitossa hän kuuli Belgian erikoisesta lakipykälästä ja tajusi, että suomalainen turvapaikanhakija herättää keskustelua totaalien kohtelusta.
”Jos asevelvollisuus halutaan säilyttää, sen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tiesin aina, että en tule menemään vankilaan. Veisin paikan oikealta rikolliselta, samalla kun vankiloita ja vankilapaikkoja vähennetään. Konkreettisestihan en ole tehnyt mitään pahaa.”
Suomi ei koskaan tehnyt luovutuspyyntöä Hermajasta ja tuskin vaivautuu tekemään sitä Masalinistakaan. On helpompi vaieta.
”Asianajajani sanoi, että viralliset tahot tekevät kaikkensa, että EU:n kansalainen ei voisi saada turvapakanhakijan statusta – muuten poliittiset suhteet kärsivät.”
Alunperin Laukaasta kotoisin olevan Masalinin kaipaa perhettä ja ystäviä.
”Onhan se aika perseestä, että joutuu pakenemaan omasta kotimaastaan. Toisaalta olen iloinen että lähdin, koska Suomessa tunsin vain jumittavani ilman päämäärää. En ole katunut lähtöäni päivääkään.”