Lähde: Pirkko Kriikku, Oikeuskemiayksikkö, THL
”Onpa karuja lukuja”, Sininauhasäätiön Päivi Malmivaara pohtii katsoessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja viime vuoden huumekuolemista. Malmivaara johtaa Helsingissä nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolta, jossa nuoret huumeiden käyttäjät voivat viettää aikaansa ja jossa heitä pyritään ohjaamaan avun piiriin.
Muutama vuosi sitten alfa-PVP:tä eli peukkua ei vielä Nuolessa juuri näkynyt. Nyt sen käyttäjät muodostavat asiakaskunnan enemmistön. Peukun yleistyminen näkyy myös tilastoissa.
Tilastokeskuksen mukaan huumeisiin kuoli viime vuonna 247 ihmistä. Kaikkiaan peukkua löytyi 51:n huumeisiin kuolleen ihmisen elimistöstä. Eli yli viidesosa huumeisiin kuolleista on käyttänyt peukkua, vaikka eivät juuri siihen olisikaan kuolleet.
Jos kehitys jatkuu alkuvuoden kaltaisena, peukkua löytyy tänä vuonna lähemmäs 80 vainajasta.
Tämän vuoden kuolinsyytiedot on julkaistu, mutta ainekohtaista tietoa huumekuolemista saa ainoastaan pyydettäessä THL:ltä. Vuosina 2022–2023 peukku on ollut myrkytyksen aiheuttajana kymmenessä huumekuolemassa ja viime vuonna määrä lähenteli jo 40:tä. Voiman saamien tietojen mukaan peukun osuus huumekuolemissa on edelleen noussut räjähdysmäisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku on tammi-syyskuun alfa-PVP-löydösten perusteella arvioinut myös tämän vuoden näkymiä. Ne ovat synkät. Jos kehitys jatkuu alkuvuoden kaltaisena, peukkua löytyy tänä vuonna lähemmäs 80 vainajasta.
”Viime kuukausina alfa-PVP:tä käyttäneitä on kuollut Suomessa yhden–kahden henkilön viikkotahdilla”, Kriikku sanoo.
Hänen mukaansa peukkulöydökset eivät ole nuoriin käyttäjiin painottuva ilmiö. Kaikissa ikäryhmissä kuolinsyyt ovat samankaltaisia, eli tyypillisesti monen aineen aiheuttamia myrkytyskuolemia.
”Nuorillakin huumeisiin kuolleilla on tyypillisesti taustallaan useampi vuosi terveydenhuollossa näkyvää huumeiden käyttöä, jolloin tilanteeseen olisi ainakin teoriassa mahdollista puuttua”, Kriikku sanoo.
Peukulla on paljon ikäviä terveysvaikutuksia, kuten paiseita. Hoitamattomana ne aiheuttavat käyttäjille pahimmillaan verenmyrkytyksiä, ja jos tila johtaa kuolemaan, peukku on ollut myötävaikuttava kuolinsyy.
Kriikku kantaa huolta alueellisesta epätasa-arvosta huumehaittojen ehkäisyssä: ”Ei tarvitse mennä kovin kauas isompien kaupunkien ulkopuolelle, niin palveluiden saatavuus heikkenee. Palvelua saattaa olla tarjolla esimerkiksi ainoastaan tiistaisin muutaman tunnin ajan”.
Helsingin panostukset vieroitushoidon saatavuuteen saavat Sininauhasäätiön Päivi Malmivaaralta kiitosta. Olennaista olisi hänen mukaansa kuitenkin ohjata käyttäjät vieroituksesta kuntoutukseen.
Nyt hoitoon hakeutuneen käyttäjän polku saattaa katketa siihen, ettei hän ymmärrä pyytää myös kuntoutusta. Käyttäjälle jää omasta hoitopolustaan paljon vastuuta, jonka kantaminen voi syrjäytyneelle, elämänhallintansa kanssa kamppailevalle ihmiselle olla mahdotonta.
Malmivaara näkee toivoa siinä, että, nuoret alkavat nähdä haittavaikutukset yhä selkeämmin.
”Eilen viimeksi kun juttelin kahden nuoren kanssa, he olivat sopineet keskenään tukevansa toisiaan pysyäkseen kuivilla alfa-pvp:stä”, Malmivaara sanoo.
Hän kertoo, että peukku on muuttanut yliannostusoireita. Nuolessa tarkkaillaan enemmän asiakkaiden psyykkistä tilaa, kouristuksia ja paiseita, kun aiemmin keskityttiin enemmän tajunnantilan tarkkailuun.
Opioidit kuten Subutex eli buprenorfiini aiheuttavat usein yhdessä rauhoittavien bentsodiatsepiinien ja alkoholin kanssa käytettynä tajunnantason alentumista ja hengityslamaa, joita Nuolessa on aiemmin seurattu. Tällaiset tapaukset muodostavat edelleen suurimman osan suomalaisista huumekuolemista.
”Mikä on peukun aiheuttama yliannostus? Onko se harhaisuus, psykoottisuus, aggressiivisuus vai kouristukset? Tähän on hankala vastata yksiselitteisesti”, Malmivaara pohtii.
”Harhat ovat moninaisia. Käyttäjä voi nähdä hirviöitä tai luulla, että oven takana on joku vaikkei ole. Toisilla oireet ovat päällä koko ajan, kun käyttää. Oireet voivat poistua jo muutaman päivän katkosta ja palata heti, kun käyttö alkaa uudelleen.”
Kokonaisuudessaan järjestöissä eletään nyt epävarmuuden aikaa, sillä valtion rahoitukseen on luvassa leikkauksia.
”Kaikista kurjinta on, että asiakkaat kärsivät. Toiminta sopeutetaan rahoitukseen. Tällaisessa ympärivuorokautisessa toiminnassa voi tulla esimerkiksi kesälle sulkuaikaa, mikä näkyy sitten kaduilla. En tiedä vielä, miten rahoitukselle tulee käymään”, Malmivaara sanoo.
