”Ihan tolkienmainen hyvä vastaan paha -asetelma”, toteaa Länsi-Ruotsin Grimsåsissa aktiossa kolme viikkoa viettänyt aktivisti Återställ Våtmarker -liikkeen infotilaisuudessa elokuussa. Liikkeen nimi tarkoittaa suomeksi Ennallistakaa kosteikot, ja se on yksi ruotsalaisen ympäristöliikkeen näkyvimmistä toimijoista.

Ympäristöryhmä on keväästä asti vastustanut turpeennostoa eri tavoin Tranemon kunnassa noin sata kilometriä Göteborgista itään Grimsåsin taajaman viereisellä suolla. Aktivistit ovat sulkeneet teitä ja tukkineet ojia, jotta suo ei kuivuisi. Nyt he ovat julistaneet omin päinsä alueen luonnonpuistoksi.

Toimilla pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti Suomen valtion ja kuntien omistamaan yhtiöön.

”Kohteemme on nimenomaan Neova, joka vastaa 70 prosentista koko Ruotsin turpeennostosta”, kertoo Återställ Våtmarkerin mediayhteyshenkilö Helen Wahlgren.

Neova tunnettiin ennen vuoden 2021 uudelleenbrändäystä Vapona ja ennen yhtiöittämistään muun muassa Valtion polttoainetoimistona. Se on siirtynyt tuotannossaan ja erityisesti markkinointikuvastossaan energiaturpeesta ”vihreämpään” kasvuturpeeseen. Energiaturpeella tarkoitetaan turvetta, jota poltetaan sähkön ja lämmön tuottamiseksi, kasvuturvetta käytetään viljelyalustana. Kuluttajille Neova myy turvetta Kekkilä-tuotemerkillä.

Turpeennosto itsessään päästää ilmakehään hiilidioksidia käyttötarkoituksesta riippumatta, ja kasvuturvekin pitkällä aikavälillä saman verran kuin saman turpeen polttamalla vapautuisi.

”Neovalaiset työskentelevät etujärjestö Svensk torvin kanssa ja viherpesevät alaa. Yrittävät luoda mielikuvaa, että turpeennosto olisi kuin porkkanoiden viljelyä”, Wahlgren sanoo suomalaisyhtiöstä.

Lääninhallitus on myöntänyt Neovalle luvan koko Grimsåsin suon turpeen nostoon, mutta käytännössä se saa koskea vain puoleen suosta. Paikallinen teollisuusyhtiö, valokuitukaapeleita valmistava Nexans, joka omistaa lopun osan turvemaasta, kanteli luvan myöntämisestä. Alueen suurin työllistäjä pelkää, että paljon pölyä tuottava turpeennosto vaarantaa luontoarvojen lisäksi korkeateknologisen tuotannon, joka vaatii äärimmäistä puhtautta. Ruotsin hallitus päätti myöntää toimintakiellon Nexansin osalle maata, ja sen on määrä ratkaista koko suon kohtalo myöhemmin syksyllä.

ÅTERSTÄLL VÅTMARKER on tullut tunnetuksi ”tavallisia ihmisiä” häiritsevistä moottoritiesuluistaan ja yleisötapahtumien keskeytyksistä. Grimsåsissa järjestöllä on poikkeuksellisen vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukasyhdistys on pitkään vastustanut Neovan suunnitelmia alueella ja yhdessä paikallisen Grimsås IF -urheiluseuran kanssa ilmaissut tukensa Återställ Våtmarkerin toimille.

Kolme viikkoa kestäneessä aktiossa heinäkuun lopulla paikalla kävi yhteensä kuutisenkymmentä aktivistia. ”Vuorotellen pysäytimme koneita ja vuorotellen rakensimme luonnonpuistoa”, sanoo Wahlgren. ”Tukimme myös strategisesti ojia Nexansin maalla.” 

Poliisi seurasi aktivistien toimintaa aluksi vierestä, mutta päätti sitten yllättäen, että tonttirajan ylittäminen on rangaistavaa, Wahlgren kertoo. Rikosnimike on törkeä laiton tunkeutuminen (grovt olaga intrång), josta voidaan tuomita puolesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta. Osa aktivisteista istui hetken myös pidätettynä.

Elokuun alussa aktivistit vihkivät käyttöön alueelle omin päin perustamansa luonnonpuiston. Idea luonnonpuistosta tuli halusta jättää pysyvä positiivinen jälki alueelle. Nyt siellä on tähystystorni, infotaulu ja pitkospuita, joita pitkin kulkea.

”Kenelläkään meistä ei ollut nikkarointitaitoja”, nauraa Wahlgren. Tekemällä kuitenkin oppi ja taakkaa jakamalla työ saatiin tehtyä.

”Pieni ihminen voi nousta isoa yritystä vastaan. Voimme ottaa itsellemme sen vallan, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan luonnosta. Tämä on meidän yhteistä vaurauttamme.”

NEOVAN TURVETUOTANNON johtaja Pasi Rantonen ei suostu näkemään yhtiötään tai alaansa pahana ja empii keskustellessaan ilmastokriisin kiireellisyydestä.

”En kiistä, etteikö ilmaston lämpeneminen todennäköisesti olisi ihmisen aikaansaama, mutta millä ihmisen toimenpiteillä se on saatu aikaan?”

Rantonen korostaa turvetuotannon jälkeisen ennallistamisen merkitystä.

”Turvetuotantoalueet ovat vähenemässä ja koko ajan ennallistetaan alueita, joista tulee hiilinieluja. En millään näe tilannetta niin, että me olisimme se viimeinen naula arkussa. Päinvastoin, olemme koko ajan etenemässä siihen suuntaan, että oma osuutemme on tehty.”

Rantonen kutsuu aktivistien toimintaa Ruotsissa aggressiiviseksi ja epädemokraattiseksi. Toisaalta, Grimsåsin tapahtumat nousivat uutisiin heinäkuussa, kun Neovan työntekijä kävi kuristusotteella käsiksi aktivistiin. Video tapahtumasta levisi niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Återställ Våtmarker sanoo kyseessä olleen kolmas kerta, kun vastaavaa tapahtuu. Rantonen ei halua kommentoida tapahtunutta, mutta toteaa, että asiasta on poliisin rikostutkinta käynnissä.

Mahdolliset ympäristörikokset eivät huoleta Rantosta, vaikka sellaisesta on ilmoitettu elokuun lopussa.

Valokuitukaapeleita valmistava Nexans työllistää Grimsåsissa lähes 500 henkeä vihreälle siirtymälle tärkeällä alalla. Rantonen ei halua ottaa kantaa turpeennoston vaikutuksiin sille, mutta sanoo keskustelujen olevan käynnissä sidosryhmien kanssa. 

Elokuussa Grimsåsin asukasjärjestö järjesti keskustelutilaisuuden, jonne oli kutsuttu kaikki osalliset. Neova kieltäytyi osallistumasta keskusteluun Återställ Våtmarkerin kanssa. Aktivistit jättäytyivät pois paneelikeskustelusta, jotta Neovan edustaja saataisin paikalle, mutta yhtiö jätti silti tulematta.

”Paikalliset ovat hoitaneet asiaa, en tiedä tuosta keskustelusta mitään”, Rantonen vastaa.

Mahdolliset ympäristörikokset eivät huoleta Rantosta, vaikka sellaisesta on ilmoitettu elokuun lopussa. Ohitusoja kulkee suoraan viereiseen puroon ilman puhdistavaa sedimenttiallasta välissä.

”Tämäkin on osa valmisteluprosessia ja olemme jatkuvassa keskustelussa viranomaisten kanssa”, toteaa Rantonen.

GRIMSÅSIN TEE-SE-ITSE-luonnonpuiston tulevaisuus on vielä epävarma, mutta aktivistit ovat suunnitelleet paikalle tapahtumia. Myös yhteistyötä kirkon kanssa on vireillä: paikallinen pappi on lupautunut pitämään jumalanpalveluksen suolla.

”Kirkolla on valtaa, ja sen olisi jo pitänyt ottaa kantaa ympäristön, Jumalan luomuksen, puolesta. Kirkko on iso metsänomistaja ja harjoittaa metsätaloutta. Silti se, että suon reunalla pidetään jumalanpalvelus, on iso juttu”, sanoo Återställ Våtmarkerin Wahlgren.

Jutun kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.