YhteiskuntaKirjoittanut Kukka-Maria Ahokas

Niskalenkilla patriarkaatista

Bolivian vapaapainivat aimaranaiset ovat paikallisia julkkiksia, jotka haastavat naisiin kohdistuvat stereotypiat. Kuvareportaasi Boliviasta.

Lukuaika: 3 minuuttia

Niskalenkilla patriarkaatista

Eleonorin vastustaja lentää pitsihame hulmuten yleisön keskelle. ­Eleonor on juuri heittänyt hänet painikehästä. Eturivissä istuu pääosin länsimaisia reppureissaajia laamapaidoissaan. He kirkuvat ja kuvaavat näytöstä kännyköillään. Halvemmat paikat sijaitsevat urheilukentän kylmässä yläkatsomossa. Sieltä paikalliset katsojat solvaavat painijoita ja heittelevät heidän päälleen pulloja.

Painikehä sijaitsee yli 4 000 metrin korkeudessa Bolivian Andeilla, lähellä pääkaupunki La Pazia. Vuoristoseutu on aimara-alkuperäiskansan aluetta. Joka sunnuntai La Pazista saapuu bussilasteittain länsimaisia turisteja, joille ottelut ovat kiinnostava matkailuelämys. Paikallisille katsojille ne ovat hämmästyksen aihe, sillä ”tappelevat cholitat” rikkovat naiseuden normeja.

Gimmick on amerikkalaisen showpainin termi. Se tarkoittaa käsikirjoitettua hahmoa, jonka mukaan painija käyttäytyy tai pukeutuu. Aimara-naispainijoiden enemmistö ei kuitenkaan käytä keinotekoista rekvisiittaa. He letittävät tukkansa pitkille leteille ja kipuavat kehään perinteisissä pollerahameissaan ja pitsipaidoissaan niin kuin arjessaan muutenkin.

Perinteisessä patriakaalisessa ajattelussa aimaranaisen oletetaan olevan kuuliainen, hiljainen ja ujo. Niskalenkkejä heittävät showpainijat ovat tottelemattomia, voimakkaita ja kovaäänisiä.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Reyna Torres, 28, on kolmen lapsen äiti ja siviiliammatiltaan graafinen suunnittelija. Hän kertoo aloittaneensa painimisen 18-vuotiaana.

”Ottelut kiehtoivat minua, etenkin se miten niihin oli rakennettu tarina hyvisnaisesta ja räävittömästä naisesta ja heidän välisestään kamppailustaan.”

Showpainiotteluihin rakennettu juonikuvio perustuu painijoiden väliseen vihanpitoon. Dramaturgiassa nähdään hyvän ja pahan välinen kamppailu, eikä erotuomarikaan ole puolueeton. Kun kehään nousee pitkä, blondattu mies ja vastustajaksi hameeseen pukeutunut nainen, kylmän urheiluhallin tunnelma sähköistyy. ”Nyt vähän kunnioitusta, ämmä!” mies huutaa vastustajalleen.

Bolivialaiset katsojat tunnistavat lauseen kulttuurisen merkityksen heti. YK:n naisjärjestö UN Womenin mukaan 67 prosenttia bolivialaisnaisista on kokenut fyysistä väkivaltaa elämänsä aikana, pääkaupunki La ­Pazissa peräti 81 prosenttia vastanneista.

Kun nainen pääsee ottelussa niskan päälle ja heittää miehen päin seinää, yleisö villiintyy hurraamaan. Kun mies kömpii ylös, hänen niskaansa satelee solvauksia, pulloja ja pikkukiviä.

Reyna Torres huudattaa yleisöä kamppailun lomassa. Kehässä murtuu välillä luita, mutta Torres hylkäsi silti työnsä graafikkona ja ryhtyi vapaapainijaksi.

Kolonialismin jäljiltä bolivialaisessa yhteiskunnassa on paljon rasismia. Alkuperäiskansojen edustajat ovat perinteisesti olleet yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa. Etenkin naisten koulutustaso ja ansiot ovat vaatimattomat. Presidentti Evo Moralesin 13 vuotta kestäneen hallintokauden aikana aimaranaiset ovat kuitenkin tulleet näkyvimmiksi yhteiskunnassa. Omintakeista sosialis­miaan toteuttava Morales on itse aimara ja korostanut alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisillä foorumeilla.

Morales on perustanut uusia valtiollisia toimielimiä, joissa naiset ja alkuperäiskansat ovat hyvin edustettuina. Moralesin parlamentissa on toiseksi eniten naisia maailmassa.

Feministiset kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet Moralesin hallintoa korulauseiden viljelemisestä ja konkreettisten tekojen puutteesta. Sukupuolittunut väkivalta ja syrjintä ovat edelleen vakavia ongelmia.

Showpainibisnes ei ole helpoimmasta päästä. Välillä painijoilta murtuu luita, välillä hampaita. Viikolla naiset käyvät päivätöissä tai hoitavat lapsiaan, viikonloppuisin he painivat näytöksissä. Niistä saatavat tulot ovat merkittävä lisä bolivialaiseen 300 dollarin minimikuukausipalkkaan, ja ulkomaille kiinnitetyt ottelijat voivat päästä hyville ansioille.

”Kun menin ensimmäisiä kertoja painisalille, eniten minua kiinnosti urheilulajin maine. Se, millaisia idoleita painijanaiset olivat”, Torres kertoo. Eleonor komppaa vieressä. Painijanaiset ovat Boliviassa julkkiksia, joita tullaan katsomaan matkojen päästä, ja yleisö ottaa heidän kanssaan selfieitä.

Kun selaa Bolivian seuratuimpien somejulkkisten Instagramia, silmien eteen avautuu tuttu näky: influensserit ovat varakkaita, vaaleaihoisia naisia. He paistattelevat luksusterasseilla drinkkilasi ja merkkilaukku kädessään ja lausuvat inspiraatiolauseita seuraajilleen.

Painivat influensserit sen sijaan treenaavat kovaa ja tappelevat hameessa.