Kreikan talouskriisistä tarpeekseen saaneet kaupunkilaiset kehittivät oman valuutan, jonka avulla päätösvalta tuodaan takaisin ihmisille.
Kreikan kielen kouki tarkoittaa siementä. Kreetalla kouki on valikoitunut nimeksi vaihtotalousjärjestelmälle, joka toimii valuutan tavoin. Sitä käyttää saaren pääkaupungissa Heraklionissa suhteellisen pieni, mutta aktiivinen joukko.
Tällä hetkellä valuutalla voi hankkia Heraklionissa ruokaa, vaatteita, tukiopetusta ja jopa lääkärikäyntejä. Kyseessä ei kuitenkaan ole aikapankki, sillä verkoston sisällä tarjotaan palveluiden lisäksi erinäisiä tuotteita, kuten paikallista fetaa tai juomia keskustan baarista. Ero aikapankkeihin on myös siinä, että omalle palvelulle tai tuotteelle voi valita itse arvon, kunhan hinnoittelussa ottaa huomioon yhteisön hyvinvoinnin.
”Suurin tavoitteemme on laajentua niin, että verkostomme pystyy tarjoamaan yhteisön jäsenille suurimman osan heidän perustarpeistaan – tällä hetkellä omavaraisuusprosentti on noin 20”, Koukin perustajäsen ja opettaja Mihalis Kasapakis kertoo.
Vaikka valuuttaa operoidaan verkon kautta, kyseessä ei kuitenkaan ole virtuaalivaluutta, vaan yhteinen luottosysteemi. Koukeja ei osteta euroilla, vaan rekisteröinnin jälkeen tasapaino löytyy ostamalla muilta ja tarjoamalla omia tuotteita tai palveluita.
”Koukia ei voi verrata euroon, sillä sitä ei ole tarkoitus säästää – kyse on jatkuvasta tarpeiden täyttämisestä, niin omien kuin muiden yhteisön jäsenten”, Kasapakis tarkentaa.
Kouki on osa Heraklionin yhteisosakuntaa (Integral Cooperative of Heraklion), jonka pääarvoja ovat muun muassa solidaarisuus, tasa-arvo ja antikapitalismi. Oma valuutta on kehittynyt pitkälti yhteisön jäsenten tarpeisiin, ja sen suosio on kasvanut muutamassa vuodessa tasaisesti. Tällä hetkellä valuuttaverkostoon kuuluu noin 250 jäsentä.
Valuuttaan liittyvistä asioista päätetään jäsenistön yhteisissä kuukausittaisissa kokouksissa. Niissä jokaisella on yhtenäinen päätös- ja sananvalta. Verkosto toimii ilman hierarkiaa, ja pyrkimyksenä on päästä eroon auktoriteeteista. Tapaamiset saattavat venyä pitkiksi, sillä ryhmä ei äänestä, vaan pyrkii saavuttamaan yhteisymmärryksen.
Koukin jäsenillä on osallistumisvelvollisuus päätöksentekoon. Kasapakiksen mukaan talouskriisi osoitti, kuinka ihmisten osallistumattomuus oli suurena syynä valtion epäonnistumisiin. Päätöksenteko jätettiin korruptoituneille poliitikoille, ja nyt kansalaiset kantavat seuraukset.
Ensimmäinen versio projektista alkoi vuonna 2010. Tuolloin kyse oli solidaarisuudesta ja tyhjän päälle jääneiden ihmisten auttamisesta.
Kouki perustettiin tämän projektin pohjalle noin 2,5 vuotta sitten, ja nyt toiminta on poliittisempaa.
Vuosien 2008–2009 taantuman jälkeen alkanut velkakriisi on kurittanut kreikkalaisia. Kasapakiksen mukaan kriisi paljasti selkeästi, kuinka pankit olivat talouden ylivaltiaita. Jokapäiväisten toimintojen takaamiseksi yksilön on pakko luottaa rahansa pankille.
”Kun pankki päättää sulkea tilisi, olet avuton. Tämä on selkeä merkki siitä, miten emme itse hallitse omaa työtämme, omaa rahaamme. Kouki pyrkii muuttamaan tämän.”
Valtion verokertymää kouki ei kartuta. Kasapakiksen mukaan Koukin perusperiaate on taloudellinen tottelemattomuus: ryhmä ei maksa valtiolle, koska Kreikka maksaa verorahoilla vain pois muiden aiheuttamia lainoja, eikä pidä huolta kansalaisistaan.
Veroja toiminnasta maksetaan kuitenkin ryhmän sisäisesti. Kertymällä katetaan yhteisön yhteisiä menoja, kuten tilavuokria. Heraklionin sisällä tavoitteena on riippumattomuuden lisäksi vahvistaa yhteisön voimaa.
