Teksti Hanna Kaisa Hellsten
Suomen luonnonsuojeluliitto on jättänyt eriävän mielipiteen huomenna 16.2. julkaistavaan suostrategiaan. Lisäksi se on yhdessä Birdlife Suomen kanssa jättänyt kantelun EU-komissiolle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla.
”Suostrategiaa valmistellut työryhmä keskittyi turvaamaan turveteollisuuden etuja, luonnon ja ihmisen eduista riippumatta”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa. Hän oli mukana suo- ja turvemaiden strategiaa valmistelevassa työryhmässä.
”Vaikka luonnonsuojelujärjestöt pitivät aktiivisesti esillä Nagoyan biodiversiteettisopimuksen ja EU-lainsäädännön tavoitteita, ne sivuutettiin tietoisesti. Emme voi olla mukana strategiassa, jossa esitetään turvetuotannon jatkamista myös ojittamattomilla soilla”, Sulkava toteaa.
Vuoden 2009 käynnistyneen Kansallisen suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmän tarkoituksena on ollut yhteisen, ajantasaisen näkemyksen laatiminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden kestävästä ja monipuolisesta käytöstä. Työryhmän laatima strategia julkaistaan huomenna 16.2.
Suostrategiassa otettiin järjestöjen mukaan myös joitakin askelia eteenpäin suoluonnon tilan turvaamiseksi. Esimerkiksi soiden ennallistaminen voi tulevaisuudessa helpottua, samoin valtion mailla tapahtuva soiden suojelu saattaa rahoituksen järjestyessä ottaa askelia eteenpäin. Luontojärjestöt olivat kuitenkin pettyneitä kokonaisuuteen.
”Emme voineet jäädä hiljaisiksi tilanteessa, jossa suopolitiikka ei noudata EU:n tavoitteita biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi tai ilmastotavoitteiden savuttamiseksi”, Sulkava kertoo.
Suoluonnossa tapahtuneet muutokset näkyvät soiden linnustossa.
”Kahdenkymmenen vuoden aikana lähes neljäkymmentä prosenttia Suomen suolinnuista on hävinnyt. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana myös uhanalaisten lajien määrä on moninkertaistunut, kertoo Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
”Suolinnuston tulevaisuus riippuu erityisesti siitä, miten jäljellä olevia soita säästetään ja miten ojitettujen soiden ennallistaminen etenee”, hän jatkaa.
Suomalaisia soita uhkaa erityisesti soiden hyödyntäminen turvetuotannossa sekä metsätaloudessa. Suo-ojituksen vaikutukset voivat ulottua laajalle lähiympäristöön, sillä ojitus vaikuttaa myös läheisten alueiden vesitalouteen.
Soilla on myös tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen kannalta, sillä niihin on sitoutunut moninkertainen määrä hiiltä Suomen vuosittaisiin päästöihin verrattuna.
