Teksti Hannele Huhtala
Suomen kesän kaipuu toimii yhtenä pontimena sille, että matkustaa maapallon toisella puolella 100 kilometriä äänestääkseen eduskuntavaaleissa. Ulkosuomalainen seuraa vaalikeskusteluja netistä ja valitsee kansainvälistymistä ajavan ehdokkaan. Fifin toimittaja tapasi kahdeksan äänestäjää Suomi-talolla Australian Brisbanessa.
”Kyllä se rakas kotimaa pysyy muistissa. Katso, minulla menee kylmät väreet pelkästä ajatuksesta”, Irja Rossinen sanoo. Hän lähti Espoosta 43 vuotta sitten, kun ”isä innostui asiasta”.
Rossinen tuli äänestämään tyttärensä Helena Manningin kanssa, joka hänkin on elänyt elämänsä Brisbanessa. Rossinen ja Manning sanovat, ettei ehdokasta ollut helppo löytää. Kiinnostavinta ehdokkaan valinnassa oli hänen suhtautumisensa ”ekonomiaan”, talousasioihin, Manning sanoo.
Rossinen lisää, että toinen tytär asuu Suomessa. ”Tytär vinkkasi, ketä pitää äänestää”, Rossinen selittää hymyillen.
Rossinen ja Manning hakivat kaksoiskansalaisuuden kun sen sai vuonna 2007. Sen jälkeen heidän on ollut mahdollista vaikuttaa Suomen asioihin. Äänestäminen ja Suomi tuntuvat molemmista tärkeiltä, ilman sen kummempia selityksiä.
Australiassa järjestettiin tänä vuonna kahdeksalla paikkakunnalla mahdollisuus äänestää Suomen eduskuntavaaleissa. Maassa asuu 8 000 australiansuomalaista, sen lisäksi ennakkoäänestys palvelee turisteja ja maassa väliaikaisesti työskenteleviä, working holiday -viisumin saaneita matkaajia.
Gold Coastilla asuva Kimmo on ollut joulukuusta Australiassa working holiday -viisumilla. Hän aikoo olla maassa vielä muutaman kuukauden. Kimmo sanoo, ettei yli sadan kilometrin matka äänestyspaikalle haitannut lainkaan. ”Eduskuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit, joissa Suomen asioihin pystyy vaikuttamaan. Kyllä äänioikeus kannattaa käyttää.”
Kimmollekaan ei ollut helppoa löytää ehdokasta. Hän mietti kahden eri puolueen välillä.
”Vaikuttimina olivat puolueen koko, pienet puolueet eivät tunnu vaikutusvaltaisilta. En halunnut äänestää marginaalia. Uudet puolueet näyttävät vielä pieniltä. Nykyinen talouspolitiikan linja menee päin seiniä. Minua huolestuttaa ylivelkaantuminen, tarvitaan radikaaleja rakennemuutoksia.”
Vaalityöntekijä Päivi Parikka kertoo, että tänä vuonna Australiassa oli aiempaa enemmän äänestyspaikkoja. Brisbanen Suomi-seuran talolla äänestää koko Queenslandin osavaltio. Vaalipaikan ovet aukesivat kymmeneltä, ja kolmeen mennessä äänestämässä oli käynyt yli sata ihmistä. Parikan mukaan paikalle tuli erityisesti nuoria ja turisteja, heitä kai kotimaan politiikka kiinnostaa enemmän.
Parikka itse on asunut Australian pääkaupungissa Canberrassa elokuusta 2010 lähtien. Hänen puolisonsa on töissä suurlähetystössä ja sitä kautta Parikka päätyi vaalilautakuntaan.
”Ei ollut helppoa löytää ehdokasta, se ei ole helppoa minulle yleensäkään. En seurannut vaalikeskusteluja, mutta tärkeä teema on kansainvälistyminen.”
Brisbanessa asuu lähes 2 000 australiansuomalaista. Äänestyspaikkana toimiva Suomi-seuran talo on perinteikäs. Seura perustettiin jo vuonna 1927, ensin urheiluseuraksi. Suomalaiset matkustivat maahan töiden perässä: sokeriruokoplantaaseille ja kaivoksille.
Niin tekivät Kauko Marjasen vanhemmatkin. Vuonna 1963 poika saapui uuteen maahan Kuopiosta vanhempiensa kanssa. Hänellä on siitä lähtien ollut vain Australian kansalaisuus. Silja Marjasella sen sijaan on vielä Suomen kansalaisuus, vaikka hänkin on asunut jo yksitoista vuotta Mount Tambourinessa, 70 kilometrin päässä Brisbanesta.
”Ehdokas oli helppo löytää. Porukalla niitä mietittiin ja internetistä luin, mitä keskusteluja oli käyty. Vähän olisi kiinnostanut seurata tv-väittelyitäkin, kai niitä webin kautta olisi nähnytkin. Yhteiskunnan olot ylipäätään Suomessa kiinnostavat. Perussuomalaisten rynniminen politiikkaan huolestuttaa minuakin ja polemiikki sen ympärillä on mielenkiintoista.”
Kauko Marjanen tapasi Siljan 27 vuotta sitten Suomessa, jossa pariskunta aluksi asuikin. 11 vuotta sitten he muuttivat Australiaan. Sen jälkeen Suomessa on käyty kerran, ja tänä vuonna he ovat menossa uudestaan. Kauko ei hankkinut kaksoiskansalaisuutta silloin kun se tuli mahdolliseksi, koska ei pitänyt sitä tarpeellisena. Silja haluaa yhä vaikuttaa Suomen politiikkaan.
”Kyllähän Suomen kesä on ihana ja sitä on jo vähän tullut ikävä, vaikka täällä lämmintä onkin”, Silja Marjanen nauraa.
Suomi-seuran talo sijaitsee Mount Gravatissa, 15 kilometriä Brisbanen keskustasta. Talon seinät ovat paahtuneesta puupaneelista, sisällä on pieni lava ja sali. Seinillä on Suomen entisten läänien vaakunat ja Erik Bruunin Suomi-aiheisia julisteita, joissa kansallismaisema on hivelevän kaunis.
Tuula Huttunen tuli äänestyspaikalle Sydneystä tuuraamaan sairastunutta vaaliavustajaa. Huttunen on asunut Australiassa yli 30 vuotta. Hän sanoo käyvänsä Suomessa usein, vähintään vuosittain. ”Tänne minut toi seikkailunhalu.”
Huttunen seuraa internetistä uutisia ja vaaliteemakeskusteluja Suomesta.
”Kyllä minua kiinnostaa, mihin Suomi ja EU ovat menossa. Vaalikeskusteluja olen seurannut, on hauskaa että mukana on nuoria ihmisiä. Ehdokas oli helppo löytää. Minä tykkään uusista, moderneista ja esiintymiskelpoisista ehdokkaista.”
Kosti Koivisto-Kokko on toinen vain väliaikaisesti Australiassa asuva haastateltava, joka sattuu äänestyspaikalle lauantai-iltapäivänä. Koivisto-Kokko asuu Brisbanessa toistaiseksi. Tähän mennessä hän on työskennellyt maassa muutaman kuukauden.
Kokko-Koiviston ei ollut helppo valita ehdokasta. Hän sanoo, että piti tehdä kompromissi puolueen ja ehdokkaan välillä.
”Vihreät asiat ja työllisyys ovat minulle tärkeimmät teemat.”
Kokko-Koivisto kokee vaikuttamisen Suomen politiikkaan tärkeäksi, varsinkin kun hänellä ei tällä hetkellä ole aikeita jäädä Australiaan.
”Perussuomalaiset tuntuvat olevan protestiliike ja periaatteessa ymmärrän sen, että muutosta kaivataan. Kaikki puolueet näyttävät samalta, mitäänsanomattomilta. Mutta perussuomalaisten äärimmäisen jyrkät mielipiteet eivät nekään kuulosta hyviltä tai minun valinnaltani.”
Pelastushelikopterissa anestesialääkärinä työskentelevä Kokko-Koivosto sanoo jo työnsä puolestakin olevansa erityisen huolestunut Suomen terveydenhuollon tilasta.
”Käsittämätöntä miten vähän terveydenhuoltoon kokonaisuudessaan resurssoidaan. Se asenne tarvitsee muutosta.”
Brisbanen Suomi-seura www.dundernews.com.