Managua, Nicaragua. Astun aaltopellistä ja lekaharkoista rakennettuun maalattiaiseen taloon. Päivänvalo tulvii huoneeseen oviaukon peitoksi viritetyn verhon välistä. Huonekaluja on vähän – vain pöytä ja sänky. Sängyllä istuu nuori äiti muutaman viikon ikäisen poikavauvan kanssa. Pöydällä on vaippapaketti ja tölkki äidinmaidonkorviketta.

Kun äiti näkee minut ja imetyskouluttaja Mirtha Martinezin, hän kaivaa kiireesti rinnan esiin ja alkaa imettää näytösluontoisesti. Mutta maitojauhepurkki on jo auki, ja tuttipullokin on varmasti jossain keräämässä bakteereja ja kärpäsiä Managuan säälimättömässä helteessä, joka saa liedelle jäähtymään unohtuneen kanakeittokattilan kuplimaan mädäntymiskaasuja muutamassa tunnissa.

Kuljemme talosta taloon tapaamassa pienten vauvojen äitejä. Pyyhin hikistä otsaani enkä keksi mitään järkevää sanottavaa. Tämä ei voi olla totta. Nämä naiset ovat saaneet kuukausien ajan imetyskoulutusta ja kuulleet siitä, miten ratkaisevalla tavalla äidinmaito voi suojella vauvan elämää. Ja nyt joka peltimajassa on purkki maitojauhetta.

Olen kyllä kuullut 1970-luvun Nestlé-boikotista, jota moni jatkaa vielä tänäkin päivänä. Nyt ymmärrän, että se kaikki oli oikeasti totta. Toinen, järkyttävämpi oivallus kirkastuu takaraivossa, kun vauvat imevät epäuskoisten silmieni edessä pastellinsävyisistä tuttipulloistaan Managuan bensiininhajuiseen vesijohtoveteen sekoitettua jauhetta. Luottavaisina, keskittyneinä.

Se ei ole ohi.

Äidinmaito on maailman täydellisintä ravintoa. Ei ole olemassa yhtäkään vastikemaitoa, jossa on kaikki samat ominaisuudet kuin äidinmaidossa. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että äidinmaidon tulisi olla vauvan ainoa ravinnonlähde 5–6 kuukauden ikään saakka aina kun mahdollista.

1970-luvulla täysimetys kuitenkin väheni merkittävästi koko maailmassa, ja vastikkeiden myyntikäyrät nousivat kattoon. Nestlé markkinoi Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa aggressiivisesti äidinmaidonkorvikkeita ja väitti niitä äidinmaitoa paremmaksi ravinnoksi vauvalle.

Nestléllä oli armeijanaan sairaanhoitajiksi naamioituja naisia, jotka kiersivät kauppaamassa vastikkeita. Terveyskeskuksille myytiin suuria eriä maitojauhetta pilkkahintaan. Nestlé leipoi lääkäreistä ja terveydenhuollon ammattilaisista marionetteja, jotka julistivat vastikkeiden ylivertaisuutta.

Todellisuudessa vastike ei ollut lähellekään sama asia kuin äidinmaito. Se ei sisältänyt äidinmaidon vasta-aineita eikä suojannut vauvojen herkkiä ruoansulatuselimiä bakteereilta, joita epästeriilit tuttipullot ja huonolaatuinen vesi kuhisivat. Vastikkeiden voitonmarssia kehitysmaissa ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa miksikään muuksi kuin joukkomurhaksi: eri tutkimukset arvioivat, että se kasvatti lapsikuolleisuuden 5–14-kertaiseksi.

Vastikkeiden markkinointi loppui kuitenkin vasta, kun se kiellettiin vuonna 1981 WHO:n yleiskokouksessa.

Kansainvälinen ruokajätti Nestlé on äidinmaidonkorvikkeen kotipesä. Saksalainen farmaseutti Henri Nestlé kehitti 1860-luvulla ensimmäisen vastikkeen. Hänen vilpitön tarkoituksensa oli vähentää aliravitsemusta ja imeväiskuolleisuutta.

Henri Nestlé oli nähnyt lasten kuolevan aliravitsemukseen ja vääränlaiseen ravintoon. Hänellä itsellään oli 13 sisarusta, joista seitsemän kuoli ennen aikuisikää. Hänellä tuskin oli aavistustakaan siitä, että lasten pelastamiseksi kehitetty äidinmaidonkorvike koituisi lopulta miljoonien vauvojen kohtaloksi.

Nykypäivänä Nestléllä on maitojauhemarkkinoiden pääpaholaisen rooli osittain syyttäkin. Nestlé on tunnetuin ja siksi helpoin kivitettävä, mutta kun tie on avattu, valmiille markkinoille on menijöitä. Muun muassa Mead Johnsonilla, Pfizerilla, Nutricialla ja Abbotilla on omat tuotteensa markkinoilla.

Guatemalalainen El Periodico -lehti haastatteli joulukuussa 2011 Pfizer Nutritionin Väli-Amerikan, Karibian ja Venezuelan lääketieteellistä johtajaa Rafael Quevedoa. Haastattelussa Quevedo kertoo uudesta Gold-nimisestä vastikesarjasta.

”Suuri uutuus Gold-sarjassa on se, että kaikista olemassa olevista tuotteista se muistuttaa eniten äidinmaitoa. Siksi sen avulla voi ehkäistä ylipainon riskiä, joka on korkea perinteistä vastiketta saavilla vauvoilla”, Quevedo kertoo. Hän ei kuitenkaan kerro siitä, miten hän voi tietää upouuden tuotteen vaikutukset ylipainon riskiin.

”Vauva saa kaiken, mitä tarvitsee. Äiti, jolla on A-vitamiininpuute, tuottaa maitoa, josta puuttuu A-vitamiinia”, hän kertoo, muttei selitä, miksei ongelmaa voi ratkaista äidin vitamiininpuutosta korjaamalla. Toimittaja ehättää tähdentämään, että terveysministeriön mukaan 70 prosentilla raskaana olevista naisista on anemia, joka huonontaa maidon laatua.

Toimittaja ja Pfizerin äänitorvi lyövät löylyä vuoronperään. Lopulta Quevedo julistaa, että S-26 Gold on tämän hetken vastikkeista lähimpänä äidinmaitoa. ”Joissain tapauksissa se voi olla jopa äidinmaitoa parempaa.”

Artikkeli on laittomuudessaan törkeä. Guatemalassa on voimassa äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia säätelevä laki, jonka tarkoituksena on valvoa mainonnan eettisyyttä. Väittämät siitä, että vastike on parempaa kuin äidinmaito, rikkovat räikeästi kansainvälisiä sopimuksia.

Guatemalassa asuvat maailman viidenneksi lyhyimmät ihmiset. Lyhyyden aiheuttaa aliravitsemus, joka alkaa jo elämän alkutaipaleella. Köyhissä perheissä vastikemaitoon laitetaan usein säästeliäästi maitojauhetta ja lapsi täyttää vatsaansa pelkällä vedellä. Vastiketta saatetaan jatkaa tai korvata mehulla tai jopa virvoitusjuomalla. Suolisto-ongelmat, ripulit ja hengitystieinfektiot lisäävät aliravitsemuksen riskiä.

Monikansalliset yhtiöt osaavat kuitenkin hyödyntää erinomaisesti puolitotuuksia laukovia helppoheikkejä.

Mutta palataanpa vielä Managuaan. Köyhän Villa Cuba -kaupunginosan raskaana olevat naiset ovat kerääntyneet suomalaisin kehitysyhteistyövaroin ylläpidettävään äitiysvalmennukseen. Kouluttaja kertoo imetykseen valmistautumisesta ja äidinmaidon ravitsemuksellisesta ylivertaisuudesta.

Naiset liekkuvat keinutuoleissaan ja kuuntelevat kohteliaasti, mutta heidän ilmeissään on jotain pidättyväistä. Suurin osa heistä on todennäköisesti jo saanut terveyskeskuslääkäriltä maitojauhereseptin ja ensimmäiset palopuheet äidinmaidonkorvikkeen välttämättömyydestä.

Gabriela Martinez on työskennellyt 20 vuotta nicaragualaisessa Soynica-järjestössä ravitsemus- ja imetysasioiden parissa.

”Sinä aikana edistystä ei ole tapahtunut. Päinvastoin, imetyksessä on otettu askeleita taaksepäin”, Martinez sanoo.

Nicaraguan terveysministeriön mukaan 30 prosenttia vauvoista on täysimetyksessä, mutta luku on todennäköisesti kaunisteltu tai vähintään vanhentunut. Järjestöjen kenttätutkimuksissa luku tuppaa jäämään kerta toisensa jälkeen alle 10 prosenttiin.

”30 prosenttia on iso valhe. Se on päivänselvää meille, jotka työskentelemme ihmisten parissa”, Martinez sanoo.

Terveysministeriön tehtävänä on valvoa äidinmaidonkorvikkeiden mainontaa ja myynninedistämistä. Martinezin mukaan mainontaa rajoittavia lakeja on laadittu, mutta ministeriön alaisuudessa työskentelevät lääkärit ruokkivat aivan päinvastaisia käytäntöjä.

”Lääkäreiden korruptiota ei valvota. Monikansalliset yhtiöt tarjoavat lääkäreille etuja, joita köyhässä maassa on vaikea vastustaa: 400–600 dollaria kuussa ansaitsevalle lääkärille tarjotaan koulutuksia, tukea opintoihin, matkoja Cancuniin ja Aruballe – ja raskaana olevat naiset lähtevät kontrolleista koteihinsa äidinmaitokorvikesuositus kourassa.”

Soynica ja lukemattomat muut kansalaisjärjestöt yrittävät kääntää ratasta taaksepäin, mutta vahinko on jo tapahtunut. Ihmisten mielikuvissa korvike on vitamiinipitoista, turvallista ja täysipainoista ravintoa – aivan kuten kauniit mainoslauseet kertovat.

Pulloruokintaan turvautuvien äitien selitykset ovat aina samat: maitoni on huonolaatuista ja laihaa, eikä sitä ei ole tarpeeksi. Suuryrityksiltä myötäjäisiä saavat lääkärit tukevat näitä uskomuksia mielellään.

Gabriela Martinez kertoo esimerkin elävästä elämästä. Hänen siskonsa oli raskaana, ja kontrollikäynnin aikana lääkäri alkoi kertoa hänelle korvikemaidon käytön tärkeydestä. Sisko sanoi, että hän antaisi mieluummin äidinmaitoa, ja kertoi hiukan Gabriela-siskolta saamistaan tiedoista. Lääkäri keskeytti hänet tylysti.

”Siskosi pää on täynnä aivan pähkähulluja teorioita. Maitosi ei tule riittämään. Älä kuuntele siskoasi, tai lapsesi sairastuu aliravitsemukseen”, lääkäri sanoi.

Kun lapsi oli syntynyt, lääkäri toi varmuuden vuoksi kotikäynnille tullessaan tuliaisiksi kolme purkkia korvikejauhetta. Sama toistui toisen lapsen kanssa: kun tuli puhetta äidinmaitoa suosivasta siskosta, lääkäri kysyi, kumpaa kannatti kuunnella – siskoa vai koulutettua lääkäriä. Lapselle tuli kieleen tulehdus, ja lääkäri ilmoitti oitis sen johtuvan rintaruokinnasta. Vielä samana päivänä epävarmaksi tullut äiti osti purkin maitojauhetta.

”Maitojauhetta saanut siskonpoikani on vielä tänäkin päivänä pienikokoisempi ja sairaalloisempi kuin äidinmaidolla ruokittu”, Martinez kertoo.

Martinez sanoo, että yksi lääkäri oli sentään muita rehellisempi. Hän sanoi elantonsa riippuvan niistä äideistä, jotka eivät imetä lapsiaan. Lapset sairastelevat enemmän ja käyvät tiheämmin lääkärissä.

Yhä useammin imetyksen katkaisee myös se, että kukaan muukaan ei imetä. Kyse on statuksesta.

”Jos joku imettää lastaan, se on kuin leima otsassa: siinä on niin köyhä ihminen, ettei hän saa ostetuksi edes maitoa lapselleen. Niin köyhä, että on turvauduttava imettämiseen. Mutta jos rahaa on, hankitaan maitojauhetta”, Martinez sanoo.

Nicaraguassa äitiysloma on kahden kuukauden pituinen. Imetysoikeutta tukevia lakeja on säädetty, mutta naiset eivät vaadi oikeuksiaan, eikä ole työnantajan omien etujen mukaista taata äideille imetyshetkiä kesken työpäivän. Nicaraguan Kelan virkaa toimittava eläkelaitos INSS jakaa maitojauhetta ilmaiseksi paitsi työssä käyville naisille myös työssä käyvien, vakuutettujen miesten vaimoille.

”Nicaragua on köyhä ja kehityksen jäljessä laahaava maa. Kunnollisen ravitsemuksen puutteessa jäämme jälkeen vielä enemmän. Äidinmaidon hylkääminen aiheuttaa sairauksia ja hidastaa kehitystä. Nicaragualaislasten aivot eivät koskaan kehity täyteen potentiaaliinsa”, Martinez sanoo.

Maitojauhe on etenkin köyhien kehitysmaiden rutto, mutta sen vaikutukset tuntuvat myös lännessä: Yhdysvalloissa vältyttäisiin vuodessa 900 vauvan kuolemalta, jos 90 prosenttia äideistä imettäisi lapsiaan maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelemat 6 kuukautta. Koko maailmassa säästyttäisiin vuosittain miljoonan vauvan ja pikkulapsen kuolemalta.

Siksi WHO, EU, Unicef, kansalaisjärjestöt ja monet muut tekevät hartiavoimin töitä täys- imetyksen tukemiseksi. Eikä tarkoituksena ole syyllistää niitä äitejä, jotka eivät pysty yrityksistä huolimatta imettämään, vaan rohkaista niitä, jotka eivät syystä tai toisesta edes yritä.

”Äidinmaito on myös ihmisoikeuskysymys: äideillä on oikeus saada oikeaa informaatiota lapsen ravitsemuksesta, ja lapsella on oikeus tulla ravituksi oikein. Näitä oikeuksia poljetaan nyt pahasti”, Soynica-järjestön Gabriela Martinez sanoo.

Muutaman viikon päästä palaan Soynican kouluttajan kanssa Villa Cubaan. Nuori äiti istuu sängyn päällä kuten edelliselläkin kerralla, mutta maitojauhepurkki on kadonnut pöydältä. Äiti vaikuttaa pelästyneeltä.

Poikavauvalle on tullut viikonlopun aikana kovia vatsavaivoja, ja äiti ja vauva ovat juuri palanneet sairaalasta. Tällä kertaa lääkäri on ollut ajan tasalla ja määrännyt lääkkeeksi rintamaitoa. Tuttipulloon tottunut vauva ei meinaa saada otetta rinnasta. Äiti ei tiedä miten pidellä vauvaa. Vauva haukkoo ilmaa ja kitisee.

Kouluttaja kääntää hellästi vauvan ja äidin navat vastakkain. Vauva haukkaa rinnanpään suuhunsa ja alkaa imeä ahnaasti.

Tänään on aihetta iloon. Villa Cubassa on yksi tuttipullo vähemmän.

_______________

Miten Nestlé vastasi syytöksiin?

Tuotetta olisi myytävä, mutta eettinenkin olisi oltava. Esitimme artikkelissa osoitetut ongelmat Nestlélle. Millä tavalla Nestlé pyrkii yritysvastuuseen kehitysmaiden äidinmaidonkorvikkeita koskevassa ristiriidassa? Keski-Amerikan Nestlé ei yhteydenottoyrityksistämme huolimatta vastannut tiedusteluihin. Käännyimme Suomen Nestlé Oy:n viestintäpäällikkö Aino Pajukankaan puoleen. Tässä tiivistelmä Pajukankaan vastauksesta:

”Nestlén yksiselitteinen kanta on, että äidinmaito on parasta ravintoa lapselle. World Health Organization (WHO) suosittelee puolen vuoden täysimetystä. Tuemme täysin tätä suositusta sekä imetyksen jatkamista samalla, kun lapsi tutustuu lisäruokiin lääkärin ja terveydenhuoltohenkilökunnan ohjeiden mukaan.

Olemme sitoutuneet noudattamaan WHO:n kansainvälisiä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevia suosituksia (WHO:n korvikekoodi). Niissä 152:ssa Unicefin määrittelemässä maassa, joissa lapsikuolleisuus ja aliravitsemus on yleistä, noudatamme kansallisia lakeja ja säädöksiä tai WHO:n suosituksia riippuen siitä, kummat ovat tiukemmat.

Näissä 152 maassa, jotka luokitellaan ”korkean riskin maiksi” (muun muassa Nicaragua) emme markkinoi korvikkeita emmekä vieroitusvalmisteita alle 12 kuukauden ikäisille lapsille, emme markkinoi lastenruokia alle 6 kuukauden ikäisille lapsille, emme kannusta terveydenhoitohenkilöstöä edistämään Nestlén tuotteiden myyntiä, emmekä jaa ilmaisia korvikenäytteitä sairaaloissa tai kuluttajille.

Suhtaudumme WHO:n kansainvälisiin äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskeviin suosituksiin äärimmäisen vakavasti. Olemme luoneet kattavan järjestelmän, jonka avulla valvomme WHO-koodin noudattamista. Tunnustuksena toiminnastamme riippumaton FTSE Group on valinnut Nestlén ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana korvikevalmistajana mukaan FTSE4Good-indeksiin, joka on yritysten eettisyyttä vertaileva indeksi.”

Kirjoittaja on Fifin Nicaraguan-kirjeenvaihtaja.

_______________

Nestlé-boikotti jatkuu

Nestlé on edelleen yksi maailman boikotoiduimmista yrityksistä. Nestlén toimintaa valvoo etenkin International Baby Food Action Network (IBFAN), joka on toistuvasti puuttunut markkinajohtajan myynninedistämisstrategioihin.

Boikotti toimii: painostuksen vuoksi Nestlé on joutunut muuttamaan käytäntöjään lukuisia kertoja. IBFANin tekemässä seurannassa Nestlé on rikkonut kansainvälisiä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevia säädöksiä useammin kuin mikään muu yritys. IBFANin ylläpitämälle syntilistalle on listattu 130 väärinkäytöstä.

Britannialaisen Baby Milk Action -järjestön mukaan Nestlé on syyllistynyt viime vuosina ainakin seuraaviin rikkomuksiin:

• Nestlé tekee jatkuvasti syrjähyppyjä kansainvälisten markkinointistrategioiden harmaalle alueelle markkinoimalla vastikemaitoja aggressiivisesti maissa, joiden lainsäädännöstä löytyy tulkinnanvaraa.

• Nestlén markkinointikäytäntöjen katsotaan lisäävän imeväiskuolleisuutta ympäri maailman.

• Takavuosina Nestlé on tehnyt lupauksen olla mainostamatta äidinmaidonkorvikkeita ”korkean riskin” maissa, mutta viime vuosina se on pyrkinyt kiertämään lupaustaan muun muassa markkinoimalla isommille vauvoille suunnattuja saman brändin tuotteita.

• Nestlé lanseerasi yli 120 maassa ”protect”-kampanjan, jonka logossa annetaan ymmärtää, että maitojauhe suojaa vauvan ruoansulatuselimistöä. On kuitenkin kiistatta todistettu, että vastikkeiden käyttö etenkin kehitysmaissa lisää vauvoilla ripulin ja ruoansulatuselimistön infektioiden riskiä.

• Filippiineillä kuolee joka vuosi 16 000 vauvaa puutteelliseen tai vääränlaiseen ravitsemukseen. Tästä huolimatta Nestlé yhdessä Mead Johnsonin, Abbottin ja Fonterran kanssa lobbaa voimakkaasti lakimuutosta, joka mahdollistaisi tehokkaamman vastikkeiden markkinoinnin ja poistaisi pakkauksista merkintöjä, joissa tähdennetään muun muassa äidinmaidon suojaavia vaikutuksia.

• Malawissa Nestlé kieltäytyi kääntämästä vaadittuja pakkausmerkintöjä viralliselle chichewa-kielelle kuluihin vedoten. Baby Milk Actionin painostuksesta asianmukaiset merkinnät saatiin kuitenkin viimein pakkauksiin.

• Baby Milk Action on luvannut lopettaa boikotin vasta, kun Nestlé hyväksyy järjestön neljän kohdan suunnitelman imeväiskuolleisuuden rajoittamiseksi. Suunnitelmassa vaaditaan Nestléä muuttamaan markkinointistrategioitaan kansainvälisiä säädöksiä vastaaviksi. Nestlé kieltää väittämät, joiden mukaan se olisi syyllistynyt markkinoinnissaan väärinkäytöksiin. (Lähde: info.babymilkaction.org)

Lähteet ja lisätietoja:

Baby Milk Action.

Tanner, Lindsey: Breastfeeding Could Save Lives. 4.5.2010. Associated Press.

Dianne Penn, 1.4.2012: Breastfeeding can save lives of one million children each year, says UNICEF.Unicef.

Ana Isabel Villela: Ni rollizos, ni escuálidos. El Periodico 19.12.2011. El Periodico.

Wikipedian artikkeli boikotista.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Voimassa 9/2012.