Metsänhoidon grand old man, tutkija Erkki Lähdettä voi hyvällä syyllä kutsua oman alansa sotaveteraaniksi.
Rovaniemen metsäntutkimusaseman johtajaksi vuonna 1970 nimitetty, tuore maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lähde vertaili erilaisia metsänhoitotapoja keskenään ja havaitsi jo varhain, että avohakkuumenetelmällä kasvatetut metsät tuottavat hötöistä, oksaista ja huonolaatuista puuta eivätkä tuota metsänomistajille niin paljon tuloja kuin yleisesti väitettiin. Lisäksi avohakkuut tuhosivat metsän, hävittivät ekosysteemin eläimineen päivineen ja jättivät luontoon kuin vuotavan avohaavan.
Tutkimustulostensa perusteella Lähde kehitti perinteisiä metsänhoito-oppeja mukailevan menetelmän, jatkuvan kasvatuksen, jossa metsästä harvennettiin isoja tukkipuita. Se oli paremmin sopusoinnussa luonnon kanssa, tuotti enemmän lihavia tukkipuita ja siten kestävämpiä tuloja metsänomistajille. Lähde alkoi 1970-luvusta alkaen julkisesti vastustaa avohakkuumenetelmää.
Tämä ei Suomessa käynyt päinsä. Sotien jälkeen käyttöön otettu avohakkuupolitiikka oli ainoa, vallitseva totuus, jota ei saanut kyseenalaistaa. Lähteen tutkimustulokset kiistettiin – ei tieteellisin vaan valtapoliittisin perustein – hänet pantiin viralta ja hänen maineensa loattiin. Tätä 1980-luvun ajanjaksoa hän kutsuu suureksi metsäsodaksi.
Sitä oli raskas kestää, hän muistelee asiaa nyt, 88-vuotiaana, kotonaan Hyvinkäällä. Hänen elämästään kertova dokumenttielokuva Metsäsota ja rauha on juuri ilmestynyt.
”Mutta sain soittoja, kirjeitä, kortteja, terveisiä, joissa toistui kaksi toivomusta. Toinen oli se, että et ole yksin, ja toinen on se, kun jaksaisit jatkaa.”
Hän sai viestejä monilta isänniltä, jotka olivat Lähteen kanssa samaa mieltä. Monet olivat katkeria saamastaan kohtelusta: ihmisiä leimattiin, uhkailtiin ja tuomittiin käräjillä, jos he eivät suostuneet avohakkuisiin. Vanhoihin perinteisiin menetelmiin turvautuvia omistajia syytettiin paradoksaalisesti omien metsiensä hävittämisestä tai ”roskametsän” omistamisesta. Muu kuin avohakkuu oli virallisesti kielletty vuosikymmenten ajan, aina vuoteen 2014 saakka.
”Kaikki metsänhoitajatkaan eivät olisi halunneet avohakkuita, mutta virkansa puolestahan on pakko siihen ryhtyä sitten, kun kerran isot herrat käskevät. Ja niin se hulluus jatkuu edelleen.”
[…]
