Kenelle pääministeri saa puhua ja miltä hänen tulisi näyttää?

Huomasin, että internetissä on kauhisteltu pääministeri Marinin päätöstä antaa haastattelu Trendi-lehdelle. Tai ehkä on kauhisteltu sitä, että pääministeristä on otettu sen näköisiä kuvia, kuin mitä Trendi-lehdessä on tapana julkaista.

Trendi-lehti jakoi kuvan kera tiedon siitä, että pääministeri Marin on antanut lehdelle haastattelun. Siitäkös riemu repesi.

Itse pidän oikein hienona asiana sitä, että pääministeri haluaa puhua Trendin lukijoille. Ilman tarkempia lukijademografioita saattaisin kuvitella, että monet lehden lukijoista ovat sellaisia, ettei pääministereillä ole ollut tapana heitä näin puhutella. Ja jos mennään Trendiin juttelemaan, niin sitten siinä otetaan sellaiset kuvat kuin genreen kuuluu.

Se, että päätös antaa haastattelu herättää näin suurta kohua saattaa liittyä siihen, kuinka yhteiskunnassamme tupataan arvottamaan ”miesten juttuja” ja ”naisten juttuja”. Ja nuo lainausmerkit ovat tuossa monestakin syystä. Esitän, että mikäli meillä olisi 5-kymppinen äiä pääministerinä ja hän olisi poseerannut vaikka traktorin ohjaamossa tai haulikko kainalossa sorsametsällä, niin nyt murhaa huutavat tahot olisivat tyytyväisiä. Eli miehekkääksi koetut touhut nähdään usein järkihommina ja naisten elämään mielletyt asiat saavat usein osakseen vähättelyä ja ne tuomitaan turhiksi. Tämmöisen sekoilun soisin loppuvan.

Myös kuvissa näkyvät vaatteet ja asusteet ovat jälleen herättäneet närää. Ne ovat jonkun suunnittelemia ja jonkun yhtiön valmistamia ja näin pukeutumalla vaatteisiin pääministeri on ruvennut valmistajien mannekiiniksi. Ilmeisesti olisi parempi, jos pääministeri jatkossa pukeutuisi itse virkkaamiinsa vaatteisiin. Se, että kuvan koru on valmistettu 1960-luvulla eikä ole ollut tuotannossa ikuisuuksiin ei liudenna tehtyä syntiä. Itse pitäisi askarrella omat vaatteet samoin kuin miespääministerit ovat tavanneet ommella kravattinsa ja nikkaroida kellonsa.

Samalla, kun internetin raati kiljuu Marinin prioriteettien olevan ihan kuusessa pääsee unohtumaan se, että ainaskin tilastojen valossa Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä parhaiten kaikista EU-maista. Marinin kriitikot tietenkin mieluusti sanovat, että selvittiin Marinista huolimatta, mutta kaipa moisesta suorituksesta jotain kunniaa maan hallituksellekin pitää antaa. Ja ajatella, vielä Trendi-lehdelle ehti siinä sivussa haastattelun antaa!

Tietenkään tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Marinin sanomisista otetaan hieman hupsusti kierroksia. Kun Marin erehtyi myöntämään, että hän siivoaa kotona itse oli se joillekin merkki siitä, että pääministeri vihaa kaikkia työllistäviä toimia.

Kun pääministeri kehtasi sanoa että (jatkuvia verotukia saavan) UPM:n päätös sulkea tehdas juuri koronakriisin keskellä oli ikävä, niin sehän vasta raivoa herättikin. Eivät ole vuorineuvokset ja yhtiöiden johtajat tottuneet siihen, että heitä poliitikot neuvoisivat. Paitsi että ovat tottuneet, mutta tässä kohdassa ongelma taisi olla siinä, että pääministeri ei ollut se keski-ikäinen ukkeli. Kun (keski-iän jo ohittanut) presidentti Niinistö moitti Portugaliin veroja pakoon muuttaneiden vuorineuvosten touhuja, ei siitä seurannut samallaista kiljumista. Miksiköhän?