Vieraskirja
Tällä blogikanavalla vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.
Varallisuus keskittyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Alkuvuodesta 2024 kehitysjärjestö Oxfam uutisoi maailman viiden rikkaimman miehen kaksinkertaistaneen omaisuutensa arvon vuodesta 2020, kun samaan aikaan viisi miljardia ihmistä oli köyhtynyt entisestään. Vuonna 2024 vauhti vain kiihtyi: Oxfamin tuoreen raportin mukaan miljardöörien omaisuus kasvoi vuonna 2024 kolme kertaa edellisvuotta nopeammin.
Varallisuuden voimakas keskittyminen on johtanut myös vallan epäterveeseen keskittymiseen. Tämä on tullut erityisen selväksi Yhdysvaltojen viimeaikaista kehitystä seuratessa. Maailman rikkain mies Elon Musk paitsi käyttää presidentin luottomiehenä merkittävää valtaa kotimaassaan pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan muiden valtioiden vaaleihin ja politiikkaan. X-alustan omistajana Muskilla on siihen myös poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet.
Ei liene liioittelua sanoa, että varallisuuden ja sitä myötä vallan keskittymisestä harvoille on jo muodostunut kasvava uhka demokraattisille järjestelmille.
Tilanteeseen ei ole päädytty sattumalta, vaan se on pitkään vallinneen omaisuustuloja suosivan veropolitiikan seurausta. Pääomatuloja verotetaan valtaosassa maita ansiotuloja kevyemmin.
Tätäkin isompi ongelma on se, että nykyisissä realisoituneiden tulojen verotukseen keskittyvissä verojärjestelmissä isoa osaa omaisuuden vuotuisista tuotoista ei katsota lainkaan omistajan tuloksi eikä niistä siten peritä lainkaan pääomatuloveroa. Esimerkiksi holdingyhtiöön ohjatuista tuloista maksetaan veroa vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan yhtiöstä. Vastaavasti sijoitusomaisuuden arvonnousut verotetaan vasta silloin, kun omaisuudesta luovutaan.
Kaikista varakkaimpien kohdalla tämä tarkoittaa, että valtaosa heidän omaisuutensa vuotuisesta kasvusta jää henkilöverotuksen ulkopuolelle. Usein kyse ei myöskään ole vain siitä, että verotus lykkääntyy, vaan tulot voivat jäädä omistajan verotuksessa kokonaan verottamatta.
Näin käy esimerkiksi tilanteissa, joissa tuloja ei nosteta holdingyhtiöstä koko elinaikana vaan varallisuus jätetään perintönä jälkipolville. Oxfamin mukaan peräti 69 prosenttia miljardöörien varallisuudesta on EU-alueella perittyä.
Nykyisten verojärjestelmien voidaan perustellusti katsoa epäonnistuneen kaikista varakkaimpien verotuksessa.
Hyvä uutinen on, että ongelmaan on mahdollista puuttua verojärjestelmiä korjaamalla. Viimeisen vuoden aikana tarve löytää uusia kansainvälisiä ratkaisuja ultravarakkaiden verottamiseksi on myös noussut ihan uudella tavalla poliittiseen keskusteluun. G20-puheenjohtajamaana toiminut Brasilia on puskenut ultravarakkaiden minimiveroa niin OECD:n kuin YK:n agendalle, ja juuri käynnistyneissä YK:n veroneuvotteluissa ultravarakkaiden verovälttelyyn puuttuminen ja tehokkaasta verotuksesta varmistuminen on nostettu prioriteettiteemojen joukkoon.
Ensimmäinen tilaisuus laittaa rattaat pyörimään on avautunut jo 2.–6. helmikuuta, kun YK:n jäsenmaat kokoontuvat New Yorkiin verosopimusneuvottelut käynnistävään kokoukseen. Siellä maiden on mahdollista päättää, että ultravarakkaiden tehokkaasta verotuksesta ryhdytään neuvottelemaan jo tämän vuoden aikana.
Tämän jutun ilmestyessä historiallinen ensiaskel varallisuuden haitallisen kasautumisen pysäyttämiseksi on siis hyvässä lykyssä jo otettu.
Kirjoittaja on kansalaisjärjestö Finnwatchin veroasiantuntija. Finnwatch tutkii yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia.
