Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 2.2.-8.2.
Arktinen jää kuuluu osana sikäläiseen kulttuuriin ja ekosysteemiin. Arktiksen jäisyys on merkityksellistä myös maapallon muille alueille, koska se vaikuttaa globaaliin ilmastoon. Pew Environment Group on nyt julkaissut lajissaan ensimmäiset arviot siitä, kuinka suuret rahalliset menetykset aiheutuu arktisen vyöhykkeen merijään, lumen ja ikiroudan hupenemisesta.
Pew-raportin mukaan Arktiksen sulamisesta syntyy alueen ulkopuolella jo vuoden 2010 aikana yli neljänkymmenen miljardin, ehkä jopa 270 miljardin euron vahingot. Vuoteen 2050 mennessä vahingot kasvavat yhteensä ehkä jopa seitsemääntoista biljoonaan euroon. Vastaava kumulatiivinen arvio vuodelle 2100 – kuusikymmentäkuusi biljoonaa euroa – on jo vaikea hahmottaa arjen käsittein. Se on samaa suuruusluokkaa kuin koko maailman vuotuinen bruttokansantuote nykyään.
Raportin tiivistelmästä (PDF) selviää, mihin arviot perustuvat ja miksi raportin laatijat varoittavat todellisten menetysten olevan vieläkin suuremmat. Vahinkoarvioista kirjoittivat Reuters ja Knight Science Journalism Tracker.
Talvisen lumipeitteen niukkeneminen näyttää vähentäneen ahmojen määrää Kanadassa. Näiden kahden asian vahva korrelaatio tuli esiin tutkittaessa turkispyynti- ja lumitilastoja viime vuosikymmeniltä. Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa jonkin maaeläimen vähentyneen lumipeitteen ohenemisen seurauksena, kertoo BBC.
Lumen väheneminen voi rasittaa ahmapopulaatiota muun muassa vaikeuttamalla ravinnonsaantia. Haaskaravintoa on tarjolla vähemmän niukkalumisina talvina, jolloin hirvieläimet selviytyvät paremmin kevääseen. Sellaiset talvet ovat toisaalta vaikeampia jyrsijöille, jotka jäävät ilman kunnollista lumipeitteen tarjoamaa lämpöeristystä. Jyrsijätkin voivat olla ahmalle tärkeä ravinnonlähde.
Amerikanpika. Kuva Justin Johnsen / Creative Commons.
Entä missä määrin ilmastonmuutos uhkaa amerikanpikaa? Amerikanpika eli amerikanpiiskujänis (Ochotona princeps) elää Pohjois-Amerikan kylmäilmastoisilla vuoristoalueilla. Se ei kestä korkeita lämpötiloja, mutta tarvitsee silti talvisin lumipeitettä suojaksi kovilta pakkasilta. Nämä amerikanpikan tarvitsemat olosuhteet uhkaavat kadota ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pikan tarvitseman kasviravinnon saatavuuteen.
Amerikanpikaa on esitetty lisättäväksi uhanalaisten lajien luetteloon Yhdysvalloissa. Sikäläiset liittovaltiotason viranomaiset ovat nyt tehneet asiassa päätöksen, ja se päätös on kielteinen. Heidän mukaansa tämä nisäkäslaji ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon, eikä siitä ole näillä näkymin myöskään tulossa uhanalainen koko esiintymisalueellaan.
Päätös on herättänyt odotetusti närää ja keskustelua siitä, missä määrin tämän jäniseläimen suojelusta päätetään tieteellisin ja missä määrin poliittisin perustein. Ja jos laji olisi julistettu uhanalaiseksi, olisiko käyty pontevasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sen suojelemiseksi? Keskustelu ei todellakaan pääty tähän, vaan amerikanpikan uhanalaisuuden astetta käsitellään seuraavaksi Kalifornian osavaltion tasolla.
Amerikanpikan uhanalaisstatuksen epäämisestä kirjoittivat muun muassa Green Inc., WWF Climate Blog, Los Angeles Times, Society of Environmental Journalists, Knight Science Journalism Tracker ja NatGeo News Watch.
