Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Samuli Sinisalo
Valetiedotteita, alaviitteiden viilaamista ja öisiä istuntoja Köpiksessä.
Toden totta: kuten eilisistä ja uutisista on voinut huomata, nyt on Kööpenhaminassa kova kädenvääntö käynnissä.
Puoliltapäivin oltiin pattitilanteessa, kun ensin G77 marssi ulos maankäytän, maankäytön muutosten ja metsätalouden neuvotteluryhmästä (LULUCF) ja sitten Australia, EU ja Japani keskeyttivät neuvottelut Kioton sopimuksen numeroryhmässä. Tämän jälkeen kaikki Kioton protokollan työryhmät keskeytettiin ja neuvotteluja käytiin suljettujen ovien takana iltaan asti. Jo aikaisemmin kehitysmaiden vaatimuksesta LCA-neuvotteluja ei käyty ollenkaan maanantaina, jotta kaikki aika ja energia saataisiin keskitettyä Kioton sopimuksen jatkoon.
Kehitysmaat ovat jo pitkään vaatineet kehittyneiltä mailta numeroita pöytään Kioton sopimuksen jatkokaudelle. Jo marraskuussa Barcelonassa Afrikan unioni keskeytti neuvottelut, mutta samat ongelmat jatkuvat edelleen. Kukaan ei halua paljastaa korttejaan tässäkään vaiheessa neuvotteluja.
Koko iltapäivän osapuolet konsultoivat ja neuvottelivat suljettujen ovien takana, jotta tämä solmu saataisiin auki ja työtä päästäisiin jatkamaan.
Tässä välissä The Yes Men-ryhmä järjesti melkoisen skandaalin julkistamalla Kanadan uuden ja mukamas virallisen kannan ilmastoneuvotteluihin. Ympäristöjärjestöt olivat hetken aikaa positiivisesti järkyttyneitä: tämä tiedote olisi voinut muuttaa koko neuvottelujen kulun.
Valitettavan nopeasti kuitenkin oikea Kanadan delegaatio antoi virallisen vastauksen ja korjauksen. Kanada ei leikkaakaan päästöjään tai anna rahaa ilmastonmuutosta vastaan. Mikään ei siis muuttunut, mutta välissä uutinen kuitenkin ehti levitä maailmalle.
Vielä ei ole tullut julki se, mitä myönnytyksiä ja lupauksia osapuolet toisilleen tekivät, jotta takaisin neuvottelupöytään päästiin. Illalla neuvottelut ja työryhmät, jotka aamulla keskeytyivät, kuitenkin pääsivät jatkamaan.
Seurasin tämän paljon kiistellyn Kioton sopimuksen numeroryhmän istuntoa. Aloittamaan päästiin vasta kymmenen jälkeen illalla. Puheenjohtaja sanoi, että viitteellinen aikaraja, jolloin pitäisi olla valmista, on puoliltaöin, mutta pidempäänkin voidaan mennä mikäli tarvis on. Työryhmä ei päässyt puusta pitkään: ensimmäinen puolitoista tuntia viilattiin pilkun paikkaa, lisättiin alaviitteitä ensimmäiseen kaavioon ja keskusteltiin siitä miten pitäisi edetä. Sivua ei päästy kääntämään neuvottelutekstistä kertaakaan.
Halukkuutta varsinaisiin neuvotteluihin ja ratkaisuiden löytämiseen ei käytännössä siis vieläkään ollut. Työryhmistä puuttuvat ne suuret palopuheet ja julistukset joita yhteisistunnoissa kuulee tuon tuosta. Neuvottelujen todellinen karu tila, ainakin Kioton sopimuksen osalta, tuntuu olevan se, että ratkaisut löytyvät ministereiden ja valtionpäämiesten kesken perjantain viimeisinä tunteina, jos ovat löytyäkseen vielä silloinkaan.
Päätin siis ottaa Kiinan delegaatin sanoista vaarin. Hän totesi, että mikäli neuvottelut jatkuvat näin olemme kaikki valveilla turhaan; yhtä hyvin voisimme olla nukkumassa. Lähteminen taisi olla oikea ratkaisu, sillä uutisia läpimurrosta ei ole kuulunut.
