YleinenKirjoittanut Maria Haanpää

Mistä metaani tuli, mistä jää lähti?

Lukuaika: 2 minuuttia

Mistä metaani tuli, mistä jää lähti?

SääasemaSääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 22.9.-28.9.

Ilmakehän metaanipitoisuus kohosi vuosina 2007 ja 2008 pysyttyään sitä ennen jokseenkin muuttumattomana kymmenisen vuotta. Yhdysvaltain NOAA on perehtynyt tähän huolestuttavaan ilmiöön, ja on löytänyt ainakin kolme todennäköistä syytä ilmakehän metaanipitoisuuden viimeaikaiseen nousuun:

Trooppisella vyöhykkeellä Indonesiassa ja Amazonin alueella satoi normaalia enemmän. Runsaat sateet laajensivat kosteikkoja, joissa metaanintuottajamikrobit ovat aktiivisia.

mainos

Tropiikissa paloi metsää sen verran laajalti, että vuonna 2007 noin viidesosa kaikesta ilmakehään vapautuneesta metaanista oli peräisin tuosta biomassan palamisesta.

Arktisella vyöhykkeellä oli hyvin lämmintä. Lämpeneminen voi vapauttaa metaania ikiroutaisesta maaperästä ja metaanihydraateista. Onneksi näistä kahdesta ei ainakaan vielä näytä tulleen jatkuvien metaanipäästöjen lähteitä.

NOAA:n tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Grönlannin ja Etelämantereen jääpeitteestä on tehty uusi, aiempia kattavampi ja tarkempi kartoitus NASA:n ICESat-satelliitin avulla. Satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2003. ICESatin tekemissä lasermittauksissa on nyt paljastunut muun muassa, että jäämassat kutistuvat Grönlannissa jo kaikilla leveysasteilla. Jääpeitteen oheneminen on kiihtynyt myös jäätaseen kannalta keskeisillä Etelämantereen rannikkoalueilla, ja oheneminen valtaa alaa myös jääkilven sisemmissä osissa jopa satojen kilometrien päässä rannikosta.

Jään hävikki on suurinta siellä missä jäätiköt virtaavat mereen aiempaa nopeammin. Länsi-Antarktiksen Pine Island-, Smith- ja Thwaites-jäätikkö ovat ohentuneet jopa yhdeksän metrin vuosivauhtia.

British Antarctic Survey osallistui tähän NASA:n dataan perustuvaan jäätutkimukseen, joka julkaistiin Nature-lehdessä. Aiheesta uutisoivat BBC News, The Guardian, Reuters , Mongabay.com, Yale Environment 360, The Great Beyond, Climate Feedback ja Knight Science Journalism Tracker.

Kartat: Vasemmalla Grönlanti, oikealla Etelämanner. Värisävyt kellanvihreästä oranssin kautta tummanpunaiseen (erityisesti rannikoiden tuntumassa) ilmentävät jääpeitteen ohenemista. Värisävyt sinivihreästä turkoosin kautta tummansiniseen ilmentävät jääpeitteen paksuuntumista. © British Antarctic Survey/NASA

Maapallon keskilämpötila voi nousta yli neljä celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, ehkä jopa jo vuoteen 2060 mennessä, jos kasvihuonekaasupäästöjen annetaan jatkua nykyiseen tapaan, Ison-Britannian Met Office varoitti 4 degrees & beyond -konferenssissa Oxfordin yliopistolla.

Laskelmat perustuvat muun muassa siihen oletukseen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy samaa tahtia kuin parin viime vuosikymmenen ajan. Silloin arktisten alueiden ilmasto voisi lämmetä pahimmassa tapauksessa jopa runsaat viisitoista astetta. Sademäärät pienenisivät joka tapauksessa läntisessä ja eteläisessä Afrikassa, Keski-Amerikassa, Välimeren alueella ja osissa Australian rannikkoseutuja.

Jos kasvihuonekaasupäästöjen määrän kasvu pysäytetään kymmenen vuoden sisällä ja sen jälkeen päästöjä vähennetään nopeasti, on ehkä mahdollista rajoittaa globaalin keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, Met Officen Richard Betts kommentoi.

Aiheesta kirjoittivat BBC News, The Guardian, Reuters, EurActiv.com, Climate Feedback (mainiten Suomen maatalouden), COP15, WWF ja Climate Progress.