Pihtiputaan vaari
Blogissa kokenut viestinnän professori Janne Seppänen kommentoi veneensä tuhdolta ohivirtaavaa julkisuutta, journalismia ja politiikkaa.
”Ovatko nämä nyt sellaiset niin sanotut leikkausvaalit?”
Pihtiputaan vaarikin osasi vastata kysymykseen, jonka Ylen uutisjuontaja Jussi-Pekka Rantanen esitti tiistain (28.3.) iltalähetyksessä toimittaja Tulikukka de Fresnesille.
Juu, leikkausvaaleissa ollaan.
Yle uutiset on muun journalismin tavoin rummuttanut leikkauksista ja vaaleista niin monta kuukautta, että jopa Vaarin koira on osannut yhdistää kaksi asiaa. Ilmeisesti Ylen uutistoimituksessa vaalien luonteesta ei vielä tiistaina vallinnut täyttä varmuutta.
Leikkausvaalien lisäksi Yle on lahjoittanut äänestäjille myös rukouskoneen, josta enemmän blogin loppupuolella.
Mitä ilmeisimmin leikkausvaalit ovat tipahtaneet suomalaiseen poliittiseen todellisuuteen taivaasta. Jumala on kylvänyt kansalaisten mieliin velkapelon, jota journalistit sitten raportoivat. Pelon lietsonnasta journalismia ei ole kuitenkaan syyttäminen. Se vain noudattaa itseään vahvemman toimijan suunnitelmaa ja informoi kansalaisia niin velkahelvetin kauhuista kuin leikkausten tarjoamasta pelastuksen tiestä.
Valtion velasta raportoivien toimittajien rukoushuone sijaitsee valtioneuvoston linnassa, tarkemmin ottaen valtiovarainministeriön tiloissa. Siellä toimittajat kokoontuvat vahvistamaan uskonsa, allekirjoittamaan dogmit ja kuuntelemaan (usein rivien väleihin sijoitettua) saarnaa poliitikkojen synneistä. Heidän kutsumuksensa ei ole haastaa kirkollista totuutta vaan pysyä sanassa ja painaa visusti sydämiinsä se, mitä nykyinen pastori ja budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo.
Niinpä ennen Jussi-Pekan ja Tulikukan osuutta saamme seurata toimittaja Antti Parvialan väkevää todistusta. Hän kertoo ministeriön suunnitelmista eläkkeiden leikkaamiseksi tai ”indeksikorotusten jäädyttämiseksi”, kuten pastori Mika asian muotoilee. Kaikkinensa Antti pohjustaa erinomaisesti Jussi-Pekan ja Tulikukan sessiota, jonka edetessä Vaarille alkaa vähitellen selvitä, miksi Tulikukka on kutsuttu studioon.
Hänen varsinainen tehtävänsä on kertoa katsojille Ylen uusimmasta koneesta, joka asettuu nätisti vaalikoneen ja koulukoneen rinnalle. Kyseessä on eräänlainen rukouskone, jota Yle kuitenkin kutsuu vaatimattomasti Leikkauspeliksi. Peli tai ei, konetta käyttämällä jokainen voi mielessään rukoilla armoa velkahelvettiin joutumisesta ja samalla pohtia sitä, miten leikata tavalla, joka takaa sielulle pelastuksen.
Sanottakoon, että rukouskone on vuorovaikutteinen. Jos sen käyttäjä ei onnistu saamaan kasaan pastori Mikan vaatimia kuuden miljardin leikkauksia, hän saa luettavakseen viestin: ”Tällaista leikkauslistaa ei valtiovarainministeriössä hyvällä katsota.”
Onneksi koneen voi käynnistää niin monta kertaa uudestaan, että Vaarin kaltainen pakanakin saa lopulta miljardit kasaan ja pääsee todistamaan samaa uskoa politiikan journalismin kanssa:
Leikkausvaalit ovat suomalaisen yhteiskunnan tie, totuus ja elämä. Vaaleista vaaleihin.