Kunnallisvaalit saapuvat salakavalasti naamioituneena. Medioissa näkyvän politiikkasirkuksessa näyttää korostuvan valtakunnan politiikka enemmän kuin kuntien tilanne. Kuten tässä lehdessä haastateltu Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterson sanoo, näissä vaaleissa ei äänestetä EU-asioista tai jäätelöpuikon nimistä.

Erityisesti perussuomalaiset näyttävät haluavan, että kunnallisvaalit olisivat samalla hallitusvaalit. Ilmiö on tuttu aiemmilta vuosilta. Väittelyihin osallistuvilta puolueiden johtohenkilöiltä on pulmallista tivata yksittäisten kuntien ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä. Samaan aikaan koronaepidemian hankaloittama kampanjointi voi vaikeuttaa äänestäjien mahdollisuutta arvioida puolueita oman kuntansa kehityksen kannalta ja päättää ketä äänestää.

Vaarana on, että yhä useammat äänestävät mielikuvien perusteella tietämättä puolueen tai valtuutetun käytännössä ajamasta politiikasta. Osalla puolueista ja valtuutetuista kampanjointi keskittyy hyökkäämään muiden puolueiden edustamia arvoja vastaan – sen sijaan, että he toisivat esiin omia näkemyksiään siitä, miten kotikuntaa ja sen palveluja tulisi kehittää.

Tilanne johtaa helposti poliittisten puheiden kärjistymiseen, faktojen vääristelyyn ja jopa vihapuheeseen. Se korostuu etenkin sosiaalisessa mediassa. Valtioneuvoston vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan kolmannes kuntapäättäjistä on joutunut vihapuheen kohteeksi poliitikkoroolinsa vuoksi.

Tutkimuksen perusteella vihapuhe vähentää sen kohteiden osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Parkkiintuneiden konkareiden nahka kestänee tätä paremmin kuin aloittelijoiden, mikä voi vaikuttaa ehdokasasetteluun ikävällä tavalla.

Valtamedioiden vaaliseuranta vaikuttaa urheilujournalismilta, kun se keskittyy puoluegallupeihin ja spekulaatioon vaalimittelöiden valtakunnallisista mitalisijoista. Äänestäjinä meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että kisaa käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Henkilövalinnoilla on jopa suurempi merkitys kuin eduskuntavaaleissa.

Eduskuntaryhmän ja puoluejohdon ohjauksen ulottumattomissa on huomattavan laaja joukko ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä ilman suoraa kytkentää puolueen valtakunnalliseen politiikkaan. Tuhannet valtuutetut ja lautakuntien jäsenet tekevät itsenäistä politiikkaa yhdessä muiden puolueiden edustajien kanssa – eikä esimerkiksi hallitus–oppositio-asetelma ole selvä päätöksiä määrittävä tekijä. Kunnallispolitiikassa asiakysymykset korostuvat puoluepolitiikan ohi.

Kunnilla on merkittävä rooli etenkin taloudellisen ja sukupuolten tasa-arvon edistäjinä, ilmastokriisin torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Nämä vaativat konkreettisia tekoja, joille tarvitaan tekijänsä. Uskon, että kaikissa puolueissa on näiden asioiden kannalta parempia ja huonompia vaihtoehtoja tarjolla.

Valitse joukosta omasi ja äänestä. Ja muistuta valtuustoon valittuja (puolueesta riippumatta) itse tärkeiksi kokemistasi asioista, mieluiten yhdessä muiden samaa mieltä olevien äänestäjien kanssa. Tuki vaikka se valtatie, väkivallattomasti, jos tarpeen. Kansalaisten osallistuminen on demokratian perusta.

Teksti on maaliskuun Voiman (2/2021) pääkirjoitus.

Tilaamalla Voiman varmistat, että olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa! Samalla tuet riippumatonta journalismia ja lehden ilmestymistä jatkossakin. Voima ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaa Voima hintaan 39 €/vuosi.