TE-toimiston ovi. Etualalla polkupyöriä.

YhteiskuntaKirjoittanut Markku TuhkanenKuvat Santeri Viinamäki / Wikimedia Commons

Uusi laki on siirtämässä nuoret ja peruspäivärahalla olevat työttömät kuntien kontolle

Laki työllisyyspalvelujen siirtämisestä kunnille on valmisteltu nopeasti.

Lukuaika: < 1 minuutti

Uusi laki on siirtämässä nuoret ja peruspäivärahalla olevat työttömät kuntien kontolle

Maaliskuun alusta lähtien peruspäivärahalla olevat työttömät työnhakijat, kaikki alle 30-vuotiaat, kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset työttömät siirtyvät kuntien asiakkaiksi.

Muutos koskettaa arviolta 230 000 työnhakijaa. Ansiopäivärahaa saavat työttömät asioivat edelleen TE-toimistojen kanssa.

”Kaikki työttömät, joiden asiointi siirtyy kuntiin, saavat henkilökohtaisen kirjeen. Siinä kerrotaan uusi yhteyspiste ja oma virkailija. Neuvontaa varten avataan myös chatbot-palvelu”, lupaa johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu merkitsee nopeaa muutosruljanssia työttömien asioiden käytännön hoitoon. Kaksivuotisen kokeilun piirissä on kaikkiaan 123 kuntaa, mukaan lukien kuusi suurinta kaupunkia.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Muutos pohjautuu hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja ajatukseen kuntien vastuun vahvistamisesta.

Nykyisin valtion ja kuntien erillisesti keräämät tiedot työttömän tilanteesta on tarkoitus jatkossa saada näkyviin samalle näytölle.

Kokeilukunnissa työllisyyspalvelujen virkailijat pääsevät käsiksi TE-toimistojen luomaan työnhakijoiden uratietojärjestelmään. Kunnista saadaan työttömän hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tietoja.

Tietoja yhdistelemällä yritetään luoda parempi näkemys työttömän todellisista mahdollisuuksista työmarkkinoilla.

Tietojärjestelmien kehittämiseen ja käytettävyyden varmistamiseen on varattu runsaat yhdeksän miljoonaa euroa.

Useat valtion TE-toimistojen työntekijät siirtyvät kokeilun ajaksi kuntien alaisuuteen, mutta palvelussuhde valtioon säilyy, Elokuussa käynnistetyn yt-menettelyn piirissä on peräti 1300 työntekijää.

Eduskunnassa hallintovaliokunta kiinnitti huomiota heikkoihin mahdollisuuksiin arvioida kokeilun todellisia vaikutuksia.

Sen piiriin siirtyy nimittäin niin suuri joukko työttömiä, ettei jäljelle jää riittävää vertailuryhmää. Etenkin kun mukana on kaikki suurimmat kaupungit.

”Mitattavuus on tässä suurin ongelma, mutta periaatteessa on hyvä, että uskalletaan kokeilla uusia toimintatapoja”, sanoo Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Jukka Haapakoski.

”Yhteistyökumppaneiden, palveluja tuottavien yhdistysten ja yritysten, asemaa tai roolia ei lainvalmistelun yhteydessä ole käsitelty, siitä olisimme toivoneet keskustelua.”

Esitys laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta on määrä vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä joulukuun puolessa välissä.

TE-toimistoissa työntekijät painoivat jarrua

Kovalle kiireellä valmistellun lakiesityksen oli alun perin määrä tulla voimaan jo vuodenvaihteessa. Toiveikkaasti uskottiin, TE-toimistojen työntekijät hyväksyvät muitta mutkitta vapaaehtoisuuteen perustuvan muutoksen työtehtävissä.

Elokuussa käynnistetty yt-menettely päätettiin hoitaa, ajan säästämiseksi, ryhmäkeskusteluilla. Valmista oli määrä olla joulukuun puolivälissä. Vapaaehtoisesti kokeiluun myöntyville valtio takaisi entisen palkan kokeilun ajaksi.

Samaan aikaan monessa TE-toimistossa on kuitenkin käynnissä myös organisaatiomuutokset. Niiden yhteydessä omat työtehtävät voivat muuttua ja uusien tehtävien heikompi pisteytys voi johtaa työnantajan esityksiin palkanalentamisesta.

Kiire ja epäselvä tilanne on saanutkin useat työntekijät vaatimaan henkilökohtaisia keskusteluita tulevaisuudestaan.

Joulukuun alussa alkoi näyttää siltä, ettei kuntiin saada siirrettyä työ- ja elinkeinotoimistoista henkilöstöä siten, että asiakkaiden palvelut ja etuuskäsittely voitaisiin turvata. Niinpä eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta esitti, että kokeilun starttia siirretään kolmella kuukaudella maaliskuun alkuun.

Huutia tuli jo aiemmin perustuslakivaliokunnalta, joka lausunnossaan toteaa, ettei esityksen valmistelu ole ollut asianmukaista eikä hyvään lainvalmistelutapaan kuuluvaa. Lakiesityksen lausuntokierrosta on haluttu kiireellisyyteen vedoten lyhentää ajallisesti tai jopa luopua siitä kokonaan.

  • 15.12.2020
  • Kirjoittanut Markku Tuhkanen
  • Kuvat Santeri Viinamäki / Wikimedia Commons