Pääkirjoitus
Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.
Kansalaisten medialukutaito on tärkeää valtiollisen turvallisuuden näkökulmasta. Medialukutaidon edistäminen on nostettu nyt ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan. Kyseisessä kirjauksessa se linkittyy hybridivaikuttamisen käsitteeseen, huoleen lisääntyneistä valeuutisista ja disinformaation levittämisestä. Niiden vastavoimaksi ehdotetaan medialukutaidon edistämistä muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä. Opetus ja kulttuuriministeriön äskettäin julkaisemissa kansallisissa medikasvatuslinjauksissa korostuu puolestaan kaikenikäisten kansalaisten medialukutaidon vahvistaminen.
Hybridivaikuttamisen liittäminen mediakasvatukseen voi tuntua suureelliselta, mutta kaiken kattava riippuvuutemme tietotekniikasta ja sosiaalisesta mediasta tarjoaa rakenteelliset mahdollisuudet vaikutusyrityksille. Tukholman yliopiston kansainvälisenoikeuden apulaisprofessori Jarna Petmanin mukaan hybridioperaatioiden keinoja ovat propaganda ja ääriliikkeiden tukeminen, arkaluontoisten tietojen haaliminen, kyberhyökkäykset ja hakkerointi. Hyvä medialukutaito on vastalääkettä vaikutusyrityksiin. Eri ikäluokkien kyvykkyys tietoturvallisuuteen liittyvissä tekijöissä on tärkeää, koska esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin tarvitaan pataljoona huonosti suojattuja tietokoneita ja/tai älylaitteita.
Medialukutaidon tärkeys ymmärretään myös Euroopan unionin tasolla. Reilun vuoden takaisella direktiivillä jäsenvaltioita velvoitetaan edistämään medialukutaitoa eri toimenpiteillä, joiden tavoitteena on disinformaation torjuminen. Myös Euroopan komissio kannustaa jäsenmaitaan sisällyttämään medialukutaidon koulutuspolitiikkaan sekä tukemaan ja kouluttamaan opettajia sen opetukseen.
Yhteenvetona: Koko kansan media sivistäminen on myös raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.
”Koko kansan mediasivistäminen on raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.”
Medialukutaidon ja digitaitojen edistäminen ovat mediakasvatuksen ammattilaisten ydinaluetta. Mikäli valtio todella haluaa edistää pitkäjänteisesti näitä kansalaistaitoja, tehokkaimmin se tapahtuu tekemällä mediakasvatuksesta oma oppiaineensa. Vuosituhannen vaihteessa oppiaineeksi tullut terveyskasvatus on esimerkki siitä, kuinka kansalaistaidon juurruttamiseksi tarvitaan konkretiaa. Sitä ovat kouluaineelle tehdyt oppikirjat, alan ammattitaitoiset, sitoutuneet ja pitkälle koulutetut opettajat sekä aiheeseen varatut tunnit ja tilat. Tällä hetkellä läpäisyperiaatteilla eri oppiaineissa toteutet tu mediakasvatus jää usein hyväksi aikomukseksi. Oppiminen on täysin kiinni opettajan kyvyistä ja kiinnostuneisuudesta. Mediasivistys on myös keskeinen osa nykyaikaista yhteiskuntarauhaa ja kansalaisten välistä ymmärrystä. Sen edistäminen vaatii resursseja.
Vuoden 2020 ensimmäinen Voima on mediakasvatuksen teemanumero. Teema on esillä lehteen valituissa jutuissa ja lisäksi mukana on liite, joka on tarkoitettu työkaluksi opettajille ja mediakasvattajille. Lehteä jaetaan opetusmateriaaliksi kouluihin kautta maan.
