Kansalaisten medialukutaito on tärkeää valtiollisen turvallisuu­den näkökulmasta. Medialukutaidon edistäminen on nostettu nyt ensim­mäistä kertaa hallitusohjelmaan. Kyseisessä kirjauksessa se linkittyy hybridivaikuttamisen käsitteeseen, huoleen lisääntyneistä valeuutisista ja disinformaation levittämisestä. Nii­den vastavoimaksi ehdotetaan media­lukutaidon edistämistä muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä. Opetus­ ja kulttuuri­ministeriön äskettäin julkaisemissa kansallisissa medikasvatuslinjauksis­sa korostuu puolestaan kaikenikäisten kansalaisten medialukutaidon vahvis­taminen.

Hybridivaikuttamisen liittämi­nen mediakasvatukseen voi tuntua suureelliselta, mutta kaiken kattava riippuvuutemme tietotekniikasta ja sosiaalisesta mediasta tarjoaa ra­kenteelliset mahdollisuudet vaiku­tusyrityksille. Tukholman yliopiston kansainvälisenoikeuden apulais­professori Jarna Petmanin mukaan hybridioperaatioiden keinoja ovat propaganda ja ääriliikkeiden tukemi­nen, arkaluontoisten tietojen haalimi­nen, kyberhyökkäykset ja hakkerointi. Hyvä medialukutaito on vastalääket­tä vaikutusyrityksiin. Eri ikäluokkien kyvykkyys tietoturvallisuuteen liitty­vissä tekijöissä on tärkeää, koska esi­merkiksi palvelunestohyökkäyksiin tarvitaan pataljoona huonosti suojat­tuja tietokoneita ja/tai älylaitteita.

Medialukutaidon tärkeys ym­märretään myös Euroopan unio­nin tasolla. Reilun vuoden takai­sella direktiivillä jäsenvaltioita velvoitetaan edistämään medialuku­taitoa eri toimenpiteillä, joiden tavoit­teena on disinformaation torjuminen. Myös Euroopan komissio kannustaa jäsenmaitaan sisällyttämään medialu­kutaidon koulutuspolitiikkaan sekä tu­kemaan ja kouluttamaan opettajia sen opetukseen.

Yhteenvetona: Koko kansan media­ sivistäminen on myös raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.

”Koko kansan mediasivistäminen on raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.”

Medialukutaidon ja digitaitojen edistämi­nen ovat mediakasvatuksen ammattilaisten ydinaluetta. Mi­käli valtio todella haluaa edistää pitkäjänteisesti näitä kansalaistaitoja, tehokkaimmin se tapahtuu tekemällä mediakasvatuksesta oma oppiaineen­sa. Vuosituhannen vaihteessa oppiai­neeksi tullut terveyskasvatus on esi­merkki siitä, kuinka kansalaistaidon juurruttamiseksi tarvitaan konkretiaa. Sitä ovat kouluaineelle tehdyt oppikir­jat, alan ammattitaitoiset, sitoutuneet ja pitkälle koulutetut opettajat sekä aiheeseen vara­tut tunnit ja tilat. Tällä hetkellä lä­päisyperiaatteilla eri oppiaineissa toteutet­ tu mediakasvatus jää usein hyväksi aiko­mukseksi. Oppiminen on täysin kiinni opettajan kyvyistä ja kiinnostu­neisuudesta. Mediasivistys on myös keskeinen osa nykyaikaista yhteis­kuntarauhaa ja kansalaisten välistä ymmärrystä. Sen edistäminen vaatii resursseja.

Vuoden 2020 ensimmäinen Voima on mediakasvatuksen teemanumero. Teema on esillä lehteen valituissa ju­tuissa ja lisäksi mukana on liite, joka on tarkoitettu työkaluksi opettajille ja mediakasvattajille. Lehteä jaetaan opetusmateriaaliksi kouluihin kautta maan.