Teksti Peristerakis

Kreikka käyttää poikkeustilalainsäädäntöä lakkoilijoita vastaan.

Kuluvan vuoden aikana Kreikan valtio on turvautunut järeisiin keinoihin työtaistelujen tukahduttamiseksi. Lakkoja on saatu keskeytettyä turvautumalla sota- tai kriisitilaa varten laadittuun liikekannallepanolakiin, joka antaa viranomaisille laillisen oikeuden pakottaa ihmisiä tekemään töitä vankilatuomion uhalla.

Rauhan aikana kyseistä lakia sovellettiin käytäntöön ensi kerran vuonna 2010, jonka jälkeen sillä on tukahdutettu ainakin merimiesten, rekkakuskien sekä jätehuollon työntekijöiden lakkoja. Tämän vuoden puolella Kreikan valtio on turvautunut poikkeustilalainsäädäntöön aikaisempaa hanakammin ja näyttäisi siltä, että siitä on tulossa yleinen käytäntö valtiolle kiusallisen työtaistelujen lopettamiseksi. Kriitikkojen mukaan tämä näivertää demokratian uskottavuutta – mutta eiköhän se ole jo aikaa sitten mennyt.

Tammikuussa kahdeksan päivää lakkoilleet Ateenan metrotyöntekijät uhkailtiin vankilatuomiolla takaisin maanalaisen ohjaamoihin sekä helmikuussa vastaava liikekannallepano pakotti viisi päivää lakkoilleet merimiehet palaamaan laivoihinsa ja merille. Nyt poikkeuslainsäädäntöä ollaan aikeissa käyttää opettajien lakkouhkausta vastaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseisestä menetelmästä puhutaan jo ennen lakon alkamista, ikään kuin uhkauksena.

Opettajat ovat kaavailleet menevänsä lakkoon 17.5., jolloin on yliopistojen ja muiden korkeakoulujen pääsykoepäivä. Työtaistelun syynä on valtion vaatimus lisätä opettajien viikkotuntimäärää kahdella tunnilla ilman, että heidän palkkansa nousee. Tällä toimenpiteellä on opetusministeriön mukaan tarkoitus välttää tilanne, jossa valtio joutuisi palkkaamaan uusia opettajia töihin. Viimeisimmän säästöpaketin ehtojen täyttymiseksi Kreikka on luvannut irtisanoa 15 500 julkisen sektorin työntekijää – irtisanomiset tulee epäilemättä koskemaan myös opettajakuntaa.

Tiedotusvälineissä puhunut opetusministeri Konstantinos Arvanitopoulos jyrähti, että opettajien lakko on uhka koko yhteiskunnalle. ”Meidät [opetusministeriö] on velvoitettu takaamaan opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa mielenrauha!” Opettajien työmäärän lisääminen tuo valtiolle arviolta muutaman kymmenen miljoonan euron säästöt.

Filosofi Giorno Agamben kirjoittaa, että ”poikkeustila esittää itsensä laillisena muotona sille, millä ei voi olla lain muotoa.” Tämä tarkoittaa, että poikkeustilajulistuksen kautta valtio voi laillisesti toteuttaa sellaisia tekoja, jotka ovat sovittamattomissa yhteiskunnan arvojen ja oikeusjärjestelmän puitteisiin. Agamben jatkaa analysoimalla, että modernin totalitarismin harjoittama niin sanottu ”laillinen sisällissota” on instituutio, joka – poikkeustilan kautta – ei salli ainoastaan poliittisten kilpailijoiden eliminoimista, vaan myös sellaisten, jotka jostain syystä eivät ole integroitavissa poliittiseen järjestelmään. ”Siten tahallisesta poikkeustilan luomisesta on tullut nykyaikaisten valtioiden, mukaan lukien ns. demokratiat, yksi tärkeimmistä toimenpiteistä.”

Kreikassa on monien muiden Euroopan valtioiden tapaan otettu 2000-luvulla käyttöön terroristilainsäädäntö, jota on käytetty ahkerasti muun muassa anarkisteja vastaan. Pahimmissa tapauksissa tutkintavankeudet ovat pitkittyneet jopa kahdeksaantoista kuukauteen. Työväen perinteisten työtaistelumuotojen – mitä lakotkin ovat – tukahduttaminen vankilatuomion uhalla on selvä askel kohti syvenevää totalitarismia. Jos sama meno jatkuu, on vain ajan kysymys milloin loputkin työväen viimeisen 200 vuoden aikana verisesti itselleen kamppailemat oikeudet pyyhkiytyvät unholaan.