Teksti Satu Taskinen

Viime viikolla Itävaltaa uhkasi konkurssi. Huh sentään!

Viime viikolla Nobelilla palkittu Ulkomaan Asiantuntija ilmoitti, että mitä Euroopan maihin tulee, Islannin ja Irlannin jälkeen Itävalta on pahimmassa vaarassa mennä konkurssiin. Edes Italia ei ole niin pahassa vaarassa kuin Itävalta.

Tieto säikäytti kovasti. Kriisiä sinne tai tänne, ei meille kukaan Alkuperäisasukas ollut edes vihjannut siihen suuntaan, että olisimme käytännöllisesti katsoen tuhon omia.

Hallitus tietysti suuttui.

Varakansleri kutsui Ministerin todistamaan radiossa, että Ulkomaan Asiantuntija oli puhunut aivan mitä sattuu. Syynä oli luultavasti kateus siitä, että Itävalta osasi aikoinaan investoida Itä-Eurooppaan ennen muita.

Ministeri ei kuitenkaan juuri koskaan ole Profeetta omassa maassaan, joten radiohaastattelu oli yhtä tyhjän kanssa korvasta sisään ja toisesta ulos.

Varakansleri päätti turvautua Itävallan luottokelpoisuuden todistavaan Listaan. Viimeistään sen piti vakuuttaa, ettei Itävalta mitenkään voi olla konkurssissa.

Ihan hyvä suunnitelma. Se vain, että Listat sinänsä ovat Itävallassa juuri nyt melko huonossa huudossa.

Viime aikoina Listoista puhuttaessa kyseessä ovat olleet veroparatiisit, ja niiltä Listoilta Itävalta haluaisi kovasti pois. Se taas on melko vaikeaa, jos ei halua paljastaa nimeltä, ketkä veronkiertäjät rahojaan tänne tallettavat.

Voi olla, että Varakansleri lopulta joutui turvautumaan Kansleriin kysyäkseen, eikö tämä matkustaneena miehenä tiedä yhtään toista Ulkomaan Asiantuntijaa. Asia nimittäin järjestyi, kun Ulkomaan Asiantuntija numero 2 seuraavana päivänä julisti radiossa, ettei Itävalta tietenkään ole menossa konkurssiin ja kaikki on aivan niin kuin ennenkin.

Suurten maiden Ulkomaan Asiantuntijoita on joka kerta yhtä helppo uskoa ja niin minäkin sitten huomasin jo alusta alkaen tienneeni, että väitteet olivat olleet täyttä puppua.

”Ei voi heittää kaikkia samalla alkukirjaimella alkavia maita samaan kattilaan”, ajattelin itävaltalaisittain.

Eikä voi mitenkään sellainen maa olla konkurssissa, josta löytyy yhtä vaikutusvaltaisia ja rikkaita ihmisiä kuin Julius Meinl.

Talousrikoksista syytetty ja tutkintaa varten pidätetty pankkiiri Julius Meinl pulitti tuosta noin vain 100 miljoonaa ja ajoi sen jälkeen vankilasta ihan tavallisesti taksilla kotiin.

Tuomareilta oli taatusti mennyt kauemmin takuusumman määräämiseen kuin Juliukselta siihen, että käväisi pankissa. Ehkä ei kuitenkaan omassaan, koska se voi olla melko tyhjä.

Helsingissä Meinl-klaanin kahvia voi nauttia wieniläiskahvila Krullassa Fredalla.