YleinenKirjoittanut Oona Juutinen

Kapitalismi söi aivoni

Lukuaika: 2 minuuttia

Kapitalismi söi aivoni

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Oona Juutinen

Tekoveri virtasi ja pörssikurssit vapisivat Amsterdamissa.

Lokakuun viimeisenä pidettiin toki on bileet, olihan Halloween. Pahaa-aavistamattomat shoppailijat joutuivat tahtomattaan osallisiksi sekä päivän parhaisiin kemuihin että erikoiseen mielenosoitukseen, kun jo lähes perinteeksi muodostunut zombimarssi valtasi Amsterdamin keskustan ostoskadut.

Talouskriisi pahenee, ja nämä saattavat olla apokapitalismin viimeiset päivät, julistivat zombit lehdistötiedotteessaan. Viitisenkymmentä harmaakasvoista ja tekoveren peittämää, tyylikkäisiin pukuihin sonnustautunutta ihmistä päätti siis juhlia Halloweenin ohella pörssikurssien notkahdusta ja toivottavasti lähitulevaisuudessa siintävää nykyisen talousjärjestelmän loppua.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Koriseva joukkio laahusti Kalverstraatille, yhdelle kaupungin keskustan kiireisimmistä ostoskaduista. Siellä zombin olo on kotoisa, onhan katu täynnä aivottomina kaupasta toiseen kiertäviä kuluttajazombeja kaikkina viikonpäivinä ja ympäri vuoden. Matkalla zombit huomasivat myös pankkiautomaatin ja ryntäsivät sen kimppuun kuolaten ja toisiaan pois tieltä tuuppien, koettaen epätoivoisesti saada masiinasta rahaa. Seteleitä ei kuitenkaan irronnut, tällaisia pimeitä ja ankeita aikoja kun elämme.

Kalverstraatin kauppojen vartijat joutuivat lähestulkoon paniikkiin lähestyvät zombit nähdessään, sillä aiempina vuosina zombimarssi on aiheuttanut sekaannusta toikkaroidessaan kännykkäkaupoissa ja kosmetiikkaosastoilla. Ilmeisesti maksavat asiakkaat ovat tunteneet olonsa kovin epämukavaksi näiden läsnäollessa, eikä kuluttamisesta ole tullut mitään. Jotkut rohkeat vartijat asettuivat seisomaan kauppojen sisäänkäyntien eteen, etteivät kauttaaltaan tomuiset ja veriset zombit vain pääsisi sisään häiritsemään ihmisten ostoselämyksiä. Eräs pankki puolestaan sulki ovensa heti zombit nähdessään.

Kun muunmuassa ”Where are my stocks?” ja ”Money – we need money!” -kylttejä kanniskelleilta zombeilta oli näin evätty pääsy pankkiin, päättivät nämä etsiä rahan sijasta ruokaa. Zombien lehdistötiedotteen mukaan McDonalds on oiva esimerkki ympäristöä haaskaavasta riistoyhtiöstä, ja niinpä zombit pakkautuivat lähimmän McDonaldsin suurten ikkunoiden taakse irvistelemään ja ärisemään sisällä ruokailijoille.

Indymediaan postitetuissa valokuvissa näkyy vaivaantuneita ihmisiä hampurilaiset kourissaan, taustallaan zombien joukko.

Shoppailuun kyllästyttyään zombit suuntasivat kohti pörssiä. Pörssin eteen päästyään zombit kuitenkin huomasivat, ettei heidän tarvinnut blokata rakennusta, kuten suunnitelma oli ollut – poliisit tekivät sen heidän puolestaan! Lukuisat moottoripyöräpoliisit olivat asettuneet ajokkeineen ovien eteen, ja pörssi oli lukinnut ovensa sulkien kaikki sisälläolijat rakennukseen.

Zombimarssi todistaa, että erilaisia mielenosoitus- ja protestitekniikoita kannattaa kehittää jatkuvasti, sillä vaihtelu paitsi virkistää, myös pistää auktoriteettien pasmat kerrassaan sekaisin. Suurimman osan ajasta poliisit eivät tuntuneet tietävän mitä tehdä kun vastassa ei ollutkaan tavanomainen mustiinpukeutuneiden massa, vaan epäkuolleiden armeija.

Jokin aika sitten mellakkapoliiseiksi pukeutuneet, possunaamareilla itsensä koristelleet aktivistit pitivät Dam-aukiolla sulkeiset, joissa he opettivat toisiaan muunmuassa tottelemaan käskyjä mitään kyseenalaistamatta sekä marssimaan ja loikkimaan ympäri aukiota erilaisissa muodostelmissa. Vieressä katselleet poliisit eivät oikein tienneet kuinka reagoida, ja niin sulkeiset saivat jatkua rauhassa.

Sen lisäksi, että zombimarssi muistutti, kuinka aivotonta touhua kapitalismi onkaan, muistutti se minua myös siitä kuinka tärkeää on keksiä uusia, yllätyksellisiä strategioita, ja ennen kaikkea pitää hauskaa samalla kun vastustaa koko tätä mätää systeemiä. Vaikka maailman tila toki vakava asia onkin, ei kaiken kai aina tarvitse olla niin kovin ryppyotsaista.

If I can’t dress up as a zombie, it’s not my revolution!