Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Antti Rautiainen
Putinin virkaanastujaismielenosoituksissa pidätetty Aleksandra Naumova vastaa Venäjän oikeuslaitokselle.
6. toukokuuta 2012 Aleksandra oli 18-vuotias ja sukunimeltään Duhanina. Päivää myöhemmin Putin oli astumassa presidentinvirkaan kolmatta kertaa. Putinin ajan alkaessa Aleksandra oli juuri täyttänyt kuusi vuotta, ja vaikutti siltä että hän ehtisi täyttää kolmekymmentä ennen kuin Putinin aika tulisi loppumaan.
Aleksandra liittyi kymmeniintuhansiin tyytymättömiin mielenosoittajiin. Tuon päivän tapahtumien vuoksi Aleksandra on elänyt valvontapanta jalassaan yli puolitoista vuotta, vankina omassa kodissaan. Tammikuussa syyttäjä vaati Aleksandralle kuuden vuoden vankilatuomiota. Loppulausunnossaan Aleksandra vastasi syyttäjän vaatimuksiin näin:
Aluksi luulin, että tämä olisi joku älytön virhe. Mutta kuultuani, mitä syyttäjät puhuvat ja kuinka pitkiä tuomioita he vaativat, ymmärsin että meille kaikille kostetaan. Kostetaan, koska olimme siellä ja näimme mitä tapahtui. Kuka järjesti tungoksen, ja miten ihmisiä hakattiin julmasti ilman syytä. Kostetaan siitä, että emme taipuneet emmekä pyytäneet anteeksi olematonta syyllisyyttämme. Emme esitutkinnan aikana emmekä oikeudessa. Ja lisäksi minulle kostetaan siitä, etten auttanut heidän valheitaan ja kieltäydyin vastaamasta heidän kysymyksiinsä.
Varmaankin olen raskaasti syyllinen, niin raskaasti että sen paino kiskoo minut kuudeksi vuodeksi vankileirille. Ainoastaan me ansaitsemme tällaisen rangaistuksen. He pelkäävät todellisia rikollisia. Me olemme ulkopuolisia, jotka häiritsivät heitä, joten päädymme vankilaan. Mutta omiinsa he eivät koske.
Arvoisa puheenjohtaja, teidän tulee päättää, miten tehdä heidät vielä onnellisemmiksi meidän kohtaloidemme hinnalla. Miten he saavat uusia virkoja, prenikoita ja palkintoja.
Mutta siltikin, mistä hyvästä kuusi vuotta? Mitkä vähintään kahdeksan tähdättyä heittoa minä tein? Mistä ne tulivat? Keneen tähtäsin ja keneen osuin? Heidän tulisi ensin esittää tarkasti tapahtumien kulku, todistaa väitteensä ja vasta sitten laittaa vankilaan. Kyse on kuitenkin kuudesta vuodesta, ei mistään huviretkestä. Mutta tähän asti näkemämme ei ole edes valhetta vaan valheellista demagogiaa ilman mitään faktoja. Leikkiä ihmiselämillä. Jos heillä olisi ollut kahdeksan videopätkän sijasta 188 pätkää, olisivatko he väittäneet, että heitin poliisia 188 kertaa?
Olette kuulleet kahta asianomistajaa, OMON-mellakkapoliisia, jotka niin sanotusti kärsivät minun niin sanotusta väkivallastani? He ovat kaksi tai kolme kertaa kokoisiani ja yltä päältä panssarissa. Ensimmäinen ei tuntenut mitään, toistakaan en vahingoittanut. Hän on ilmoittanut ettei vaateita ole. Tämäkö oli mellakointia ja väkivaltaa, jonka vuoksi minut halutaan lähettää vankilaan kuudeksi vuodeksi?
Ai niin, unohdin vielä pullollisen kotikaljaa. Viisi vuotta vankilaa on varmaankin sopivasti yhdestä pullosta, ja kahdeksasta heitosta saan vielä yhden lisävuoden. Kirjattakoon näin, jotta ainakin tietäisin kotikaljan arvon. Ja kerrottakoon vielä missä minun mellakointini alkaa ja missä se loppuu, missä alkaa väkivalta virkamiestä vastaan? Ja miten ensimmäinen eroaa toisesta? En ole ymmärtänyt mitään, missä ovat tuhopoltot? Pogromit? Omaisuuden tuhoaminen? Ja missä olen minä? Mitä minä hävitin? Mitä minä poltin? Mitä tuhosin? Kenen kanssa olin salaliitossa? Miten se on todistettu? Ilmeisesti minut halutaan tuomita neljäksi vuodeksi mellakoinnista vain siitä hyvästä että olin paikan päällä? Ilmeisesti olen mellakoinut, koska olin paikalla mielenosoituksessa, joka oli alun alkaen rauhanomainen. Mitään muuta en ole tehnyt!
Katsokaa näitä ihmisiä. He eivät ole murhaajia, eivät varkaita eivätkä huijareita. Mikä tahansa vankeustuomio kelle tahansa meistä ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista, se olisi katalaa. Monet ovat sanoneet, että minun kannattaisi osoittaa katumusta, pyytää anteeksi ja sanoa, mitä tutkijat haluavat minun sanovan. Mutta en pidä tarpeellisena osoittaa katumusta, anteeksipyynnöstä puhumattakaan. Maassamme on perinne, että nämä ihmiset ovat koskemattomia, vaikka useat tapaukset siitä, miten he ovat suojelleet huumekauppaa, prostituutiota tai raiskauksia ovat yleisesti tunnettuja. Aivan hiljattain uutisoitiin uudesta tällaisesta tapauksesta Lipetskin läänissä.
Syyttäjän versio ei ole vain naurettava, se on täysin absurdi ja perustuu yksinomaan mellakkapoliisien lausuntoihin. Onko siis niin, että kuka tahansa, joka on pukenut uniformun päälleen on lähtökohtaisesti rehellinen ja pyhä?
Arvoisa puheenjohtaja, kahdeksan kuukauden oikeudenkäynnin aikana puolustus on esittänyt niin vankat todisteet syyttömyydestämme, että jos te lähetätte meidät vankileirille, runtelette elämiä ja kohtaloita aivan turhaan!
Yrittääkö valtiovalta niin kovasti tuomita meidät näytösoikeudenkäynnissä, että se on siihen valmis? Virkamiehelle, raiskaajalle ja rikolliselle poliisille annetaan ehdonalaista, koska he ovat omaa väkeä. Me päädymme vankilaan, koska olemme mitättömyyksiä, meillä ei ole rikkauksia. Mutta jostain syystä olen varma, että vankilassa tulen olemaan vapaampi kuin monet heistä, koska omatuntoni on puhdas. Mutta ne jotka pysyvät vapaalla jalalla, ja niin sanotusti puolustavat järjestystä ja vapautta, tulevat elämään ikuisesti häkissä.
Osaan tunnustaa virheeni, ja jos minulle esitettäisiin todisteet siitä, että tein jotain laitonta, niin tunnustaisin. Mutta kukaan ei selittänyt minulle mitään, näen pelkkiä valheita ja raakaa voimankäyttöä. Jälkimmäisen avulla voi kuristaa ja raahata, kuten minulle tehtiin. Mutta voimankäytöllä ja valheilla ei voi todistaa mitään. Kukaan ei ole todistanut syyllisyyttäni. Olen varma että olen oikeassa ja syytön.
Lopuksi haluan lainata Gianni Rodarin satua Cipollinosta.
– Voi isäparkani! Sinut on laitettu vankikoppiin kuin olisit rikollinen, yhdessä roistojen ja ryöväreiden kanssa.
– Ei suinkaan, poikaseni – isä keskeytti hänet hellästi. Vankilahan on täpötäynnä rehellisiä ihmisiä!
– Miksi he ovat vankilassa? Mitä pahaa he tekivät?
– Eivät mitään, poikaseni. Juuri siksi heidät laitettiin vankilaan. Rehelliset ihmiset eivät ole prinssi Sitruunalle mieleen.
– Eli vankilaan joutuminen on suuri kunnia?
– Niin se on. Vankilat on rakennettu niitä varten, jotka ryöstävät ja murhaavat, mutta prinssi Sitruunalla kaikki on nurinpäin – varkaat ja murhaajat ovat hänen luonaan palatsissa, ja rehelliset kansalaiset istuvat vankilassa.
Aleksandralle ja seitsemälle muulle Putinin virkaanastujaismellakoista syytetylle luetaan tuomiot 21. helmikuuta.
