Vellamonkatu 30
Vellamonkatu 30 on paikka, jossa Voimaa toimitetaan. Samassa toimistossa työskentelee kaikenkirjava joukko talouden, rauhantyön, luonnonsuojelun ja politiikan asiantuntijoita.
Teksti Jukka Vuorio
Onko ihan totta mahdollista ehkäistä ilmastonmuutosta lähtemällä porukalla baariin?
Porkkanamafian kotisivuilta selviää, että Porkkanamafia on iloisten ja innokkaiden ihmisten joukko. Tämä iloinen ja innokas joukko haluaa hidastaa ilmastonmuutosta.
Porkkanamafialaiset ovat valmiita äänestämään lompakoillaan. Porkkanamafia neuvottelee yritysten kanssa positiivisessa hengessä. Kun yritys saadaan lupaamaan sijoittamaan jonkin verran rahaa ympäristöystävällisiin laitteisiin, Porkkanamafia tekee yritykseen ostotempauksen. Porkkanamafia ei ole viherpiipertäjien puuhastelua.
Porkkanamafia on jo pitkään, tai ainakin noin kuukauden päivät, mietityttänyt minua. Kun olen hiljaisuudessa tutkiskellut ajatuksiani Porkkanamafiasta, olen löytänyt merkkejä jopa ärsyyntymisen tunteesta. Nyt olen päättänyt viedä tutkiskelun seuraavalle tasolla ja kirjoittaa siitä.
Ainakin Porkkanamafian toiminnassa vaikutukset voidaan nähdä nopeasti ja selvästi. Sitä minä aktivismissa arvostan yli kaiken, joten siitä ehdottomasti täydet pisteet porkkanoille. Esimerkiksi ostoboikottien vaikutuksista ei voi saada näin selkeitä lukuja siitä, mitä on saavutettu. Minä haluan tuloksia, nopeita tuloksia.
Yhtenä ongelmana Porkkanamafiassa on se, että niitä kauppiaita, jotka ovat jo omatoimisesti tehneet ympäristöystävällisiä ratkaisuja, ei tässä järjestelmässä palkita. Mutta se on elämää, ja kaikessa on aina jotain ongelmia, jos sellaisia haluaa nähdä.
Minä en ole minkään alan asiantuntija. Tai no, kyllä minä tiedän varmaan merkittävästi keskivertoihmistä enemmän jääkiekon SM-liigasta ja sen pelaajista, mutta se mitä minun piti sanoa, oli se, että ainakaan en tiedä läheskään niin paljon ilmastonmuutosasioista kuin varmaan olisi suotavaa. Minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että ilmastonmuutokseen maapallon kuusi miljardia ihmistä henkilökohtaisine kulutusvalintoineen voivat vaikuttaa noin viiden prosentin verran, lopun 95 prosentin jäädessä teollisuuden ja talouspolitiikan harteille. Jotenkin tuntuu, että minun energiansäästölamppuni on yksi kärpäsen paska tässä kaatopaikassa.
Ja vaikka tiedänkin ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista ja ylipäätään kaikesta muusta paitsi jääkiekon SM-liigasta liian vähän, minulla on myös sellainen tunne, että vaikka me kaikki kuusi miljardia ihmistä käyttäisimme energiansäästölamppuja ja söisimme vain luomuruokaa, kuluttaisimme silti luonnonvaroja ihan liikaa.
Vaikka toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että se kuinka paljon minä tiedän tai en tiedä ilmastonmuutoksesta ei kyllä yksinään liikuta mitään asioita mihinkään suuntaan.
Suomalaisen Porkkanamafian tempaukset ovat tapahtuneet tähän saakka baareissa. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa, baareissa on kivaa. Ja jos kaljaa juomalla voi parantaa maailmaa, minä haluan olla ensimmäisenä jonossa. Jotkut tuttuni ovat nähneet tässä kaljanjuontiaktivismissa jotain nihkeitä puolia, mutta minä heistä viis veisaan.
Jotenkin en kuitenkaan pääse irtautumaan fiiliksestä, että kuluttaminen vaikuttamisen keinona, vieläpä kannustettuna sellaisena, on jotenkin eriskummallinen ajatus. Toisaalta, jos joku pulju saadaan hankkimaan ympäristöystävälliset laitteet, niin vaikeahan siitä on huonoa sanottavaa löytää.