Teksti Kimmo Jylhämö

USA:n pankkikriisillä Suomi eläisi sata vuotta.

USA:n pankkikriisi maksaa todella paljon. Mittakaavasta saa kiinni, kun ymmärtää, että kokonaissumma tulee maksamaan USA:lle enemmän kuin toisen maailman sodan jälkeinen Euroopan jälleenrakentamisohjelma eli Marshall-apu, Louisianan ostaminen Ranskalta vuonna 1803, kuulennon saavuttaminen 1968, USA:n säästöpankkikriisi 1988–1991 jolloin kaatui 1300 pankkia, New Deal -talousuudistusohjelma 1930-luvulla, Irakin sota, Vietnamin sota ja NASA:n koko olemassaolon ajan budjetti YHTEENSÄ. Eli kaikki edeltävät summat yhteensä.

Barry Ritholtz erittelee artikkelissaan projektien menot sekä alkuperäisinä että nykydollarin arvoina.

Marshall-apu alun perin 12,7 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $115.3 miljardia

Louisianan ostaminen alun perin 15 miljoonaa dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $217 miljardia

Miehitetty kuumatka 36,4 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $237 miljardia

Säästöpankkikriisi 153 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $256 miljardia

Korean sota 54 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $454 miljardia

New Deal 32 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $500 miljardia

Irakin sota 551 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo $597 miljardia

Vietnamin sota 111 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo: $698 miljardia

NASA 416,7 miljardia dollaria; inflaatiokorjattu nykyarvo: $851,2 miljardia

Ja kun tähän lisätään vielä juuri kaatuneen Citigroupin osuus on pankkikriisin kokonaissumma 4,6 biljoonaa dollari eli 4600 miljardia. Suomen valtion budjetti on vajaat 50 miljardia dollareiksi muutettuna. Suomen valtiota kokonaissummalla pyörittelisi sellaiset sata vuotta. Tällä hetkellä USA:n liittovaltio on varannut pankkitukeen noin biljoona dollaria.

Tosin viimeisimpien uutisten mukaan kokonaissumma nousee seitsemään biljoonaan dollariin.